Englanti ei selviä neljännesvälieristä vuoden 2016 EM-kisoissa
Englanti putoaisi EM 2016:n puolivälierissä, jos turnaus perustuisi kunkin maan terveyteen. Terveystilastojen perusteella Sveitsi jäisi Euroopan mestariksi ensimmäistä kertaa kilpailun historiassa ja voitti finaalissa Islannin rangaistuspotkukilpailuissa.
Durhamin yliopiston analyysi1 miesten elinajanodoteerot 24 maassa, jotka osallistuvat tulevaan jalkapalloturnaukseen, osoittaa valtavia terveyseroja Euroopassa ja korostaa yhteyksiä missä asut ja kuinka kauan elät.
Terveyden EM-kisat on helppokäyttöinen tapa valaista näitä jyrkkiä eroja. Se tekee maalin kunkin maan jalkapallojoukkueen miesten syntymäajan odotteen perusteella vuonna 20132. Näistä pisteistä päätetään kunkin ryhmän voittajat ja häviäjät sekä pelien tulokset pudotuspeleissä.
Englanti, jonka miesten elinajanodote on 79 vuotta, olisi voittaja ryhmässään voittamalla Venäjän (63 vuotta), Slovakian (72 vuotta) ja Walesin (78 vuotta). Englanti voittaisi sitten Tšekin (75 vuotta) pudotuspeleissä, mutta hävisi Islannille (16 vuotta) puolivälierissä. Samoin Wales ja Pohjois-Irlanti, joiden miesten elinajanodote on kummallakin 81 vuotta, lyöisivät Itävalta ja Ranska (kumpikin 78 vuotta) 79 pudotuspelivaiheessa. Sveitsi ja Islanti kohtaavat finaalissa miesten odotettavissa olevan 16 vuoden elinajan, ja Sveitsi voitti rangaistuksella, koska naisten elinajanodote on siellä 81 vuotta verrattuna Islannin 85 vuoteen.
Terveyden EM-kisat paljastavat myös selkeän idän ja lännen välisen kuilun, ja Itä-Euroopan maiden terveys on huonompi kuin lännen maissa. Esimerkiksi isäntämaassa Ranskassa (A-lohkon kakkonen) poikien odotetaan elävän 79-vuotiaaksi asti, kun taas Ukrainassa, joka sijoittuu C-ryhmän alimmalle, se on vain 66 ja Venäjällä (alhaalla). ryhmä B) se on vain 63 vuotta. Myös Espanjalla ja Italialla menee hyvin, kun miesten odotetaan elävän näissä maissa jopa 80 vuotta.
Mutta mikä selittää nämä terveyserot Euroopan maissa? Miksi jotkut maat menestyvät terveyden kannalta niin paljon paremmin kuin toiset? Maantieteelliset tutkimukset viittaavat siihen, että vastaus on kaksinkertainen: paikkojen terveyden määrää väestökoostumus (kuka täällä asuu) ja ympäristökonteksti (missä asut).
Kuka täällä asuu? Paikan ihmisten demografinen, terveyskäyttäytyminen ja sosioekonominen profiili vaikuttavat sen terveysvaikutuksiin. Yleisesti ottaen terveys heikkenee iän myötä3, naiset elävät pidempään kuin miehet4, ja terveydentila vaihtelee myös etnisyyden mukaan5. Tupakointi, alkoholi, fyysinen aktiivisuus, ruokavalio ja huumeet6 – kaikki vaikuttavat merkittävästi väestön terveyteen. Maassa asuvien ihmisten sosioekonomisella asemalla on myös merkitystä, sillä korkeamman ammatillisen aseman omaavilla (esim. ammattilaisilla, kuten opettajilla tai lakimiehillä) on parempia terveystuloksia7 kuin ei-ammattimaiset työntekijät (esim. ruumiilliset työntekijät). Joten erot ihmisten ominaisuuksissa Euroopan maissa vaikuttavat näihin maakohtaisiin eroihin elinajanodotteessa.
Tutkimukset osoittavat kuitenkin myös, että asuinpaikallasi on merkitystä. Taloudellinen ympäristö8 maasta, kuten köyhyysaste, työttömyysaste tai palkkataso, voi vaikuttaa terveyteen. Maat, joissa köyhyysaste on alhaisempi, kuten Sveitsi tai Islanti, pärjäävät paremmin kuin maat, joissa köyhyysaste on korkeampi9 kuten Englannissa. Sosiaalinen ympäristö10, mukaan lukien palvelut, joita tarjotaan maassa ihmisten tukemiseksi heidän jokapäiväisessä elämässään, kuten lastenhoito tai terveydenhuolto ja hyvinvointi, voivat myös vaikuttaa väestön terveyteen. Fyysinen ympäristö on myös tärkeä tekijä, kun tutkimukset viittaavat siihen, että läheisyys jätealueille11 ja hylätty alue tai saastunut maa12sekä ilmansaasteiden tasoa13 voi vaikuttaa negatiivisesti terveyteen. Joten mailla, joissa on huonompi taloudellinen, sosiaalinen tai fyysinen ympäristö, on huonommat terveystulokset.
Näitä terveyden ja paikan välisiä yhteyksiä tarkastellaan tarkemmin professori Clare Bambran tulevassa kirjassa Terveys jakautuu: asuinpaikkasi voi tappaa sinut. Terveyserojen vähentäminen Euroopan maiden välillä ja sisällä on myös HiNEWSin painopiste15, kansainvälinen projekti, jota johtaa Durhamin yliopiston maantieteen laitos16.. Sitä rahoittaa New Opportunities for Research Funding Agency Co-operation in Europe (NORFACE)17), joka on kumppanuus eurooppalaisten tutkimusneuvostojen, mukaan lukien talous- ja sosiaalialan tutkimusneuvoston (ESRC).18).
HiNews-projekti ja Durhamin yliopiston terveys- ja epätasa-arvotutkimuskeskus ovat EuroHealthNetin terveyden ja hyvinvoinnin innovaatio-, tutkimus- ja toteutuskeskuksen (CIRI) yhteistyökumppaneita. EuroHealthNet vie eteenpäin HiNews-projektissa kehitettyä ja saavutettua tieteellistä näyttöä levittämällä ja sisällyttämällä niitä terveyttä, tasa-arvoa ja hyvinvointia edistäviin politiikkoihinsa Euroopassa.
Terveyden EM-kisat
P (Pelattu) pelattujen otteluiden lukumäärä
W (Voit) voitettujen otteluiden määrä
D (Drawn) tasapelien määrä
L (Lost) hävittyjen otteluiden määrä
F (For) tehdyt "maalit" - positiivinen ero elinajanodoteessa verrattuna vastustajiin
A (vastaan) päästettyihin "maaleihin" – negatiivinen ero elinajanodotessa vastustajiin verrattuna
GD (Goal Difference) Ero F:n ja A:n välillä
Pts (Pisteet) 3 pistettä per voitto, 1 per tasapeli, 0 tappiosta
2 https://data.oecd.org/healthstat/life-expectancy-at-birth.htm
3 https://www.gov.uk/government/publications/disability-facts-and-figures/disability-facts-and-figures
4 https://data.oecd.org/healthstat/life-expectancy-at-birth.htm
5 Eduskunnan tiede- ja teknologiatoimisto (2007) "Postnote – Etnisyys ja terveys", saatavilla osoitteessa http://www.parliament.uk/documents/post/postpn276.pdf
6 http://www.nhs.uk/livewell/Pages/Livewellhub.aspx
7 "Fair Societies, Healthy Lives – The Marmot Review" -raportti (2010), saatavilla osoitteessa https://www.instituteofhealthequity.org/Content/FileManager/pdf/fairsocietyhealthylives.pdf
8 Macintyre, Sally, Ellaway, Anne ja Cummins, Steven (2002) Paikka vaikutukset terveyteen: miten voimme käsitteellistää, toiminnallistaa ja mitata niitä?, Social Science & Medicine; 1. osa, numero 55, s. 125-139, saatavilla osoitteessa http://www.sciencedirect.com/science/article/pii/S0277953601002143
9 https://data.oecd.org/inequality/poverty-rate.htm
10 Macintyre, Sally, Ellaway, Anne ja Cummins, Steven (2002) Paikka vaikutukset terveyteen: miten voimme käsitteellistää, toiminnallistaa ja mitata niitä?, Social Science & Medicine; 1. osa, numero 55, s. 125-139, saatavilla osoitteessa http://www.sciencedirect.com/science/article/pii/S0277953601002143
11 Martuzzi, Marco, Mitis, Francesco ja Forastiere, Francesco (2010) "Epätasa-arvo, epätasa-arvo, ympäristöoikeudenmukaisuus jätehuollossa ja terveydessä", European Journal of Public Health, voi. 20, nro 1, s. 21-26, saatavilla osoitteessa http://eurpub.oxfordjournals.org/content/20/1/21
12 Bambra, Clare, Clairns, Joanne Marie, Kasim, Adetayo, Smith, Joe, Robertson, Steve, Copeland, Alison ja Johnson, Karen (2015) "Tämä jaettu maa: alueellisten epätasa-arvojen tarkastelu hylätyille alueille altistumisessa ja sen assosiaatiossa sairastuvuus ja kuolleisuus Englannissa", julkaisussa Health and Place, Volume 34, s. 257-269, saatavilla osoitteessa http://www.sciencedirect.com/science/article/pii/S1353829215000763
13 Walton, Heather (2002) "Ison-Britannian ilmansaasteiden vaikutusten kvantifiointi tarkistettua PM10-objektiivianalyysiä varten", julkaisussa AEA Technology plc, 27 s., saatavilla osoitteessa https://kclpure.kcl.ac.uk/portal/en/publications/quantification-of-the-health-effects-of-air-pollution-in-the-uk-for-revised-pm10-objective-analysis(1b083f60-baac-4ddd-9106-7991bc38b2c9).html
14 http://policypress.co.uk/health-divides
