EU:n jäsenvaltiot tekivät 14. kesäkuuta 2021 historiallisen päätöksen v hyväksyi yksimielisesti neuvoston suosituksen eurooppalaisen lapsitakuun perustamisesta. Tämä kunnianhimoinen ja innovatiivinen kehys kehottaa EU:n jäsenvaltioita takaamaan perusoikeuksien ja -palvelujen saatavuuden apua tarvitseville lapsille, ja se on merkittävä askel eteenpäin köyhyydessä ja sosiaalisesti syrjäytyneiden lasten oikeuksien suojelemisessa EU:ssa. Lisäksi yksimielinen hyväksyntä osoittaa kaikkien 27 jäsenvaltion sitoutumisen lasten köyhyyden torjuntaan EU:ssa.

Jo ennen pandemiaa, ohi 18 miljoonaa lasta EU:ssa kasvoivat köyhyydessä tai sosiaalisessa syrjäytymisessä. Vaikka virallisia Eurostatin tietoja vuodelta 2020 ei ole vielä julkaistu kaikista jäsenvaltioista, COVID-19-kriisin kielteiset vaikutukset haavoittuvassa asemassa oleviin lapsiin ja heidän perheisiinsä ovat jo ilmenneet useissa maissa. Siksi tarvitaan kiireesti kunnianhimoinen ja kattava kehys avun tarpeessa olevien lasten suojelemiseksi ja yhtäläisen pääsyn varmistamiseksi tärkeimpiin palveluihin.

Tästä syystä EU:n lapsiin sijoittamisen liitto (Alliance) vuosia kestäneiden neuvottelujen, näyttöön perustuvan edunvalvojan ja kovan työn jälkeen suhtautui myönteisesti lapsitakuun käyttöön ottamiseen. Erityisesti EU Alliance pani tyytyväisenä merkille, että suurin osa sen viime vuosina esittämistä pyynnöistä sisällytettiin suosituksen lopulliseen tekstiin.

Jokaisen jäsenvaltion tehtävänä on nyt nimetä lapsitakuun kansallinen koordinaattori ja laatia kunnianhimoinen lapsitakuun kansallinen toimintasuunnitelma, jossa otetaan huomioon kattava lähestymistapa lasten köyhyyden ja sosiaalisen syrjäytymisen torjumiseen. Kansalliset suunnitelmat on määrä toimittaa Euroopan komissiolle viimeistään maaliskuu 2022 ja siinä olisi hahmoteltava, kuinka kukin jäsenvaltio panee lapsitakuun täytäntöön vuoteen 2030 asti.

Tällä lausunnolla EU-allianssi antaa keskeisiä suosituksia kansallisille viranomaisille lapsitakuun kansallisten toimintasuunnitelmien laatimiseksi, jotta varmistetaan kunnianhimoisten ja kattavien suunnitelmien laatiminen ottaen huomioon kunkin jäsenvaltion erityiset haasteet ja kuullen mielekkäästi asianomaisia ​​kansallisia sidosryhmiä. .

EU-liittouma kehottaa EU:n jäsenvaltioita:

  1. Varmistetaan, että lapsitakuun kansalliset toimintasuunnitelmat kohdistuvat kaikkiin apua tarvitseviin lapsiin ja ettei kukaan jää syrjään

Yksi ensimmäisistä toimista, jotka jäsenvaltioiden on suoritettava, on tunnistaminen apua tarvitsevia lapsia että lapsitakuun kansallisiin toimintasuunnitelmiin sisältyvät toimenpiteet kohdistetaan. Lapsitakuusuosituksen mukaan apua tarvitsevat lapset ovat yksilöitä alle 18 -vuotiaita joita uhkaa köyhyys tai sosiaalinen syrjäytyminen. Tässä ryhmässä suosituksessa kehotetaan EU:n jäsenvaltioita ottamaan huomioon erityiset haitat, joita kokevat: kodittomat lapset tai lapset, jotka kokevat vakavaa asuntopuutetta; vammaiset lapset; mielenterveysongelmista kärsivät lapset; maahanmuuttajataustaiset tai etniseen vähemmistöön kuuluvat lapset, erityisesti romanit; lapset vaihtoehtoisessa, erityisesti laitoshoidossa; lapset epävarmassa perhetilanteessa

Tästä syystä liittoutuma kehottaa jäsenvaltioita varmistamaan, että suunnitelmat:

  • Ovat merkityksellisiä kaikki lapset tarvitsevat kansallisella, alueellisella ja paikallisella tasolla ottaen huomioon vaikeudet, joita saattaa syntyä kaikkein eniten asuvien lasten tavoittamisessa. maaseudun or eriytyneet kunkin maan alueet sekä haavoittuvimpia ja syrjäytyneimpiä ryhmiä, jotka usein jäävät perinteisten sosiaalipolitiikkojen ja -järjestelmien taakse. Kansallisten toimintasuunnitelmien tulee perustua asianomaisten lasten perusteelliseen tarveanalyysiin ja maassa saatavilla olevien palvelujen arviointiin. Suunnitelmien tulisi myös perustua integroituun ja kokonaisvaltaiseen lähestymistapaan lapsitakuun määrittelemien palvelujen ja politiikan alojen välisten siilojen katkaisemiseksi.
  • Ota rohkea kanta kaikkia muotoja vastaan syrjintä, mukaan lukien eri alojen välinen syrjintä, ja koskee kaikkia lapsiryhmiä. Ennaltaehkäiseviä, kohdennettuja ja ennakoivia toimenpiteitä tarvitaan yleisten käsitysten ja yleisten harhaanjohtamisen muuttamiseksi kattavien puolueellisuuden vastaisten toimenpiteiden ja erityiskoulutuksen avulla palveluille ja viranomaisille sekä varmistamalla henkilöstön monimuotoisuus sen varmistamiseksi, että myös eniten syrjityt lapset hyötyvät lapsesta. köyhyyden vähentämistoimenpiteitä.
  • kohdistaa lapset vaihtoehtoiseen, erityisesti laitoshoitoon, vahvistaa siirtymistä laitoshoidosta laadukkaaseen perhe- ja yhteisöpohjaiseen hoitoon ja varmista, että lasta ei sijoiteta laitokseen.1 Kansallisilla toimintasuunnitelmilla tulisikin edistää laadukkaiden perhe- ja yhteisöpohjaisten hoito- ja tukipalvelujen kehittämistä ja rahoitusta perhekeskeisen, yhteisöllisen tukimallin avulla, perustamalla varhaislapsuuden interventiojärjestelmiä, jotka käsittelevät erityisiä haavoittuvuuksia ja ehkäisevät perhettä. erottaminen. Lapsen sijoittaminen laitokseen ei voi koskaan olla heidän etunsa mukaista, se on vastoin YK:n lapsen oikeuksia koskevaa yleissopimusta, YK:n vammaisten oikeuksia koskevaa yleissopimusta ja on myös ristiriidassa Euroopan sosiaalirahaston EU:n rahoitussäännösten kanssa. ESR+) ja Euroopan aluekehitysrahasto (EAKR), jotka kehottavat jäsenvaltioita käyttämään näitä kahta rahastoa edistääkseen siirtymistä perhe- ja yhteisöpohjaiseen hoitoon ja olemaan tukematta toimia, jotka edistävät eriytymistä tai sosiaalista syrjäytymistä.
  • Ovat sulautuneet laajempiin kansallisiin strategisiin kehyksiin lasten köyhyyden ja eriarvoisuuden ehkäisemiseksi väestötasolla. Samalla kun painotetaan kohdennettuja lähestymistapoja apua tarvitsevien lasten ryhmiin, olisi edistettävä suhteellista universalismia, jossa voidaan varmistaa kaikkien lasten kaikkien sosiaalisten oikeuksien tosiasiallinen saatavuus tarpeeseen nähden

Kuten myös lapsitakuuneuvoston suosituksessa käy ilmi, EU:n jäsenvaltioita suositellaan ottaa mukaan asiaankuuluvat sidosryhmät, joiden joukossa pitäisi olla kansalaisyhteiskunta, joka työskentelee suoraan lasten kanssa tai lasten, vanhempien tai vanhempainyhdistysten ja lasten itsensä oikeuksien puolesta, tunnistamaan tarvitsevat lapset saavuttaa lapsitakuun toimintasuunnitelman. Näitä sidosryhmiä mielekkäästi kuulemalla, säännöllisiä yhteistyömekanismeja kehittämällä ja ylläpitämällä sopivimmalla hallintotasolla kohdistaminen apua tarvitseviin lapsiin on olennaisinta.

  1. Varmistetaan, että lapsitakuun toimintasuunnitelmissa otetaan kokonaisvaltainen lähestymistapa lasten köyhyyden ja sosiaalisen syrjäytymisen torjuntaan edistämällä toimenpiteitä vanhempien tukemiseksi.   

Vaikka lasten köyhyyteen ja sosiaaliseen syrjäytymiseen on suuri merkitys, niitä ei voida käsitellä vain turvaamalla lasten pääsy keskeisille palvelualueille. Monissa tapauksissa lasten köyhyys liittyy vanhempien resurssien saatavuuteen ja muihin toimenpiteisiin, jotka johtavat ns. haitan kierteeseen.

Tätä silmällä pitäen ja ottaen huomioon neuvoston suosituksen mahdollistava kehys, liittouma kehottaa EU:n jäsenvaltioita:

  • Pääpiirteet lapsitakuun toimintasuunnitelmissa toimenpiteitä, jotka keskittyvät vanhempien tukeen ja jotka katkaisevat sukupolvien välisen haitan kierteen. Useimmiten myös köyhyydessä kasvavat lapset kasvavat köyhissä kotitalouksissa. Useimmissa EU:n jäsenvaltioissa kriisi vaikuttaa eniten myös yksinhuoltaja- tai suurperheissä, työttömien vanhempien tai matalapalkkaisessa työssä kasvavat lapset. Vaikka lasten mahdollisuus saada tehokkaita ja ilmaisia ​​palveluita voi tukea apua tarvitsevia lapsia saavuttamaan potentiaalinsa samalle tasolle kuin heidän paremmassa asemassa olevien ikätovereidensa, tämä ei voi riittää, koska heillä on muita tarpeita, joita nämä palvelut eivät kata. Siksi EU:n jäsenvaltioiden olisi lasten köyhyyden torjumiseksi ja lasten tukemiseksi kokonaisvaltaisella ja integroidulla tavalla edistettävä toimenpiteitä ja investointeja, jotka liittyvät vanhempien pääsyyn työmarkkinoille, verotukeen, kohdennettuihin etuuksiin, psykososiaalisen terveyden edistämiseen ja sairauksiin/vammaisuuteen. - ennaltaehkäisevät palvelut ja sukupuolten tasa-arvo.
  1. Varmistetaan, että EU:n varoja ja kansallisia budjetteja otetaan käyttöön lapsitakuun toimintasuunnitelmien tukemiseksi

EU:n jäsenvaltioiden odotetaan kehittävän kansallista lapsitakuutaan tulevina kuukausina toimintasuunnitelmia EU:n rahoitusohjelman ohella seuraavan seitsemän vuoden taloudellinen puitteet. Siksi riittävien EU:n resurssien osoittaminen lapsitakuun täytäntöönpanoon on olennaista ja osa ESR+-asetusta ja suosituksen erityisvaatimus.

Siksi allianssi kehottaa EU:n jäsenvaltioita:

  • Ota kokonaisvaltainen lähestymistapa puuttua lasten ja perheiden köyhyyteen lapsitakuun täytäntöönpanon ja seurannan yhteydessä ja käyttää asiaankuuluvia EU:n varoja, kuten ESR+, EAKR, REACT-EU, elvytys- ja selviytymisväline, InvestEU, EU4Health ja teknisen tuen väline, ja täydentäviä kansallisia talousarvioita
  • Sisällytä läpinäkyvästi toimintasuunnitelmissa miten jäsenvaltiot priorisoivat ESR+:n ja muiden EU-rahastojen varoja lapsitakuun täytäntöönpanossa. Tämä on erityisen tärkeää niille 11 EU-jäsenelle, joita pyydetään ainakin omistautumaan 5 % kansallisesta ESR+:sta jako lapsitakuun täytäntöönpanoon (Bulgaria, Kypros, Kreikka, Irlanti, Italia, Liettua, Romania, Espanja, Unkari, Kroatia ja Luxemburg).
  • Vaikka EU-rahastot ovat tärkeitä ja voivat tukea investointeja, ne eivät ole kestäviä, ellei niitä yhdistetä kansallisiin resursseihin, jotka jatkavat toimenpiteiden rahoittamista, kun EU-rahoitusta ei enää ole saatavilla. Siksi, Myös kansallisia resursseja tulisi ottaa käyttöön ja niiden käyttö sisällyttää kansallisiin suunnitelmiin. Suunnitelmat olisi siten sisällytettävä monivuotiseen ja kattavaan kansalliseen strategiseen kehykseen lasten köyhyyden ja sosiaalisen syrjäytymisen torjumiseksi.
  1. Aseta kunnianhimoisia tavoitteita ja alatavoitteita lasten köyhyyden torjumiseksi

Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin toimintasuunnitelmassa on asetettu tavoite nostaa ainakin 5 miljoonaa lasta köyhyydestä vuoteen 2030 mennessä. Vaikka tavoite on oikeaan suuntaan, sen olisi pitänyt olla kunnianhimoisempi; se ei taistele miljoonien lasten, vanhempien, huoltajien ja perheiden päivittäin kokeman kriisin kanssa. Lisäksi allianssi suhtautuu myönteisesti siihen, että suosituksessa kehotetaan EU:n jäsenvaltioita esittämään laadullisia ja määrällisiä tavoitteita lapsitakuun toimintasuunnitelmissaan.

Silti se kehottaa myös EU:n jäsenvaltioita:

  • Hyväksyä ja sisällyttää toimintasuunnitelmiin kunnianhimoisia tavoitteita, jotka ylittävät Euroopan komission tavoitteen ottamalla huomioon COVID-19:n sosioekonomiset vaikutukset sekä EU:n ja jäsenvaltioiden sitoutumisen kestävän kehityksen tavoitteiden toteuttamiseen, jotka vaativat valtioita puolittamaan köyhyyden sen kaikissa muodoissa vuoteen 2030 mennessä
  • EU:n jäsenvaltioiden olisi myös laadittava ja hahmoteltava toimintasuunnitelmiaan, alueelliset ja paikalliset erot kattavat alatavoitteet varten jokainen lapsitakuuneuvoston suosituksen osa-alue, eli lasten tehokas ja ilmainen pääsy varhaiskasvatukseen ja -hoitoon, kaikkiin inklusiivisen koulutuksen muotoihin, terveydenhuoltoon, mukaan lukien äitien terveydenhuolto, terveyttä edistäviin, sairauksien ja vammaisten ennaltaehkäisypalveluihin, tehokkaaseen ja kohtuuhintaiseen riittävään ja terveelliseen ravintoon sekä riittävä asuminen .
  1. Luoda kansalliset puitteet tiedonkeruulle ja joukko indikaattoreita, jotka ottavat heikoimmassa asemassa olevat huomioon. Lapsitakuun seuranta olisi otettava huomioon eurooppalaisen ohjausjakson prosessissa   

Allianssi kehottaa EU:n jäsenvaltioita:

  • Kehitetään joukko indikaattoreita, jotka on linjassa sosiaalisen suojelun komitean kehittämien indikaattoreiden kanssa. Indikaattorien tulee olla eritelty ja ottaa huomioon apua tarvitsevia lapsia neuvoston suosituksen mukaisesti2. Kaikki asiaankuuluvat indikaattorit olisi eriteltävä paremmin kohdistaa alueisiin lapsitakuusuosituksen mukaan. Ne tulisi myös eritellä paikallistasolla, mikäli mahdollista, saada selkeämpi kuva alueellisista eroista sekä suunnitella ja seurata paremmin suosituksen täytäntöönpanoa.
  • Sisällytä oikea valvontajärjestelmä eurooppalaisen ohjausjakson sykliin. Tehokas seuranta- ja arviointijärjestelmä on todellakin olennainen sen varmistamiseksi, että lapsitakuu on toteutettavissa oleva väline, joka käynnistää konkreettisia uudistuksia kansallisissa ja paikallisissa järjestelmissä.
  1. Varmistetaan mielekkäät kuulemiset monitahoisten sidosryhmien, lasten ja vanhempien kanssa kohderyhmien nimeämiseksi ja toimintasuunnitelmien laatimiseksi.

Yksi neuvoston suosituksen tärkeimmistä vaatimuksista on lasten ja kansalaisyhteiskunnan osallistuminen sidosryhminä kansallisten toimintasuunnitelmien suunnittelussa, seurannassa ja arvioinnissa. Tämä vaihe vaatii lisää kohdennettuja investointeja heikoimmassa asemassa oleviin, joilla on heikommat mahdollisuudet käyttää kuulemisvälineitä ja -mekanismeja ja joilla on huonommat mahdollisuudet korottaa ääntään.

Siksi liittouma kehottaa EU:n jäsenvaltioita:

  • Mainosta kansalaisyhteiskunnan organisaatioiden, lasten sekä vanhempien sekä vanhempain- ja perhejärjestöjen mielekäs osallistuminen kansallisella, alueellisella ja paikallisella tasolla lapsitakuun kansallisten toimintasuunnitelmien ja asiaankuuluvien puitteiden suunnittelussa, seurannassa ja arvioinnissa, jotka on kehitetty osana näitä suunnitelmia, sekä EU:n jäsenvaltioiden kahdesti vuodessa raportoinnissa Euroopan komissiolle. Näiden sidosryhmien osallistumisen tulisi olla jatkuvaa, edustavaa ja avointa. Kuulemiskokouksiin kuuluvat keskustelunaiheet ja asiakirjat tulee jakaa sidosryhmien kanssa hyvissä ajoin, kokousten päätelmien tulee olla julkisesti saatavilla ja sidosryhmille tulisi tiedottaa kuulemisten tuloksista ja osana näitä päätöksiä. konsultaatioita.
  • Laittaa paikalleen viralliset mekanismit jotka edistävät lasten mielekäs ja oikeuksiin perustuva osallistuminen päätöksenteossa, joka vaikuttaa heidän elämäänsä. Erityisesti kehittää rakenteet edistää mielekästä osallistumista apua tarvitsevia lapsia Lapsitakuun kansallisten toimintasuunnitelmien ja niihin liittyvien puitteiden suunnittelussa, seurannassa ja arvioinnissa sekä EU:n jäsenvaltioiden puolivuosittaisessa raportoinnissa Euroopan komissiolle. Vältä lisäksi olemassa olevia malleja syrjintä ja ottaa käyttöön erityisiä työkaluja luodakseen mahdollisuuksia syrjäytyneille ja syrjityille lapsille.

Endnote

EU:n lapsiin investoimisen liitto on kannattanut moniulotteista, oikeuksiin perustuvaa lähestymistapaa lasten köyhyyden torjumiseen ja lasten hyvinvoinnin edistämiseen vuodesta 2014 lähtien. Seuraavat EU:n lapsiin sijoittamisen allianssin kumppaniorganisaatiot ovat tukeneet tätä lausuntoa:

 

  • Alliance for Childhood European Network Group
  • ATD Quart Monde
  • Caritas Europa
  • COFACE Perheet Eurooppa
  • Don Bosco International
  • Dynamo International – Street Workers Network
  • Euroopan romanien ruohonjuuritason järjestöt – ERGO-verkosto
  • Eurochild
  • Eurodiaconia
  • EuroHealthNet
  • Euroopan vammaisten palveluntarjoajien yhdistys – EASPD
  • Euroopan köyhyydenvastainen verkosto – EAPN
  • Euroopan kodittomien kanssa työskentelevien kansallisten järjestöjen liitto – FEANTSA
  • Euroopan vanhempien liitto
  • European Public Health Alliance – EPHA
  • Euroopan sosiaalinen verkosto – ESN
  • Inclusion Europe
  • Elinikäisen oppimisen foorumi
  • Lumos
  • Mental Health Europe
  • Tee äideistä tärkeitä
  • Dokumentoimattomia siirtolaisia ​​koskevan kansainvälisen yhteistyön foorumi (PICUM)
  • Romanien koulutusrahasto
  • Pelastakaa Lapset
  • SOS-lapsikylät kansainvälinen.

Yhteystiedot:

1 YK:n ohjeet vaihtoehtoisesta lastenhoidosta määrittelevät laitokset "suuriksi kotihoitolaitoksiksi", ja siihen liittyvässä käsikirjassa ne kuvataan "suuren mittakaavan ryhmähoidoksi", joka eristää lapset ulkomaailmasta säännöillä ja järjestelmillä, jotka loukkaavat lasten yksilöllisyyttä, oikeuksia sekä psyykkisiä ja emotionaalisia tarpeita.

2 Asunnottomat lapset tai lapset, jotka kokevat vakavaa asuntopuutetta; vammaiset lapset; maahanmuuttajataustaiset lapset; lapset, joilla on vähemmistö, rotu tai etninen tausta (erityisesti romanit); vaihtoehtoisessa (erityisesti laitoshoidossa) olevat lapset; yksinhuoltajaperheiden lapset; sekä lapset epävarmoissa tilanteissa