EU:n lapsiin investoimisen allianssin julkilausuma Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin toimintasuunnitelmasta
Euroopan komissio esitteli torstaina 4. maaliskuuta Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilaria koskevan toimintasuunnitelman. EU:n lapsiinsijoitusliitto on vakuuttunut siitä vahvan sosiaalisen Euroopan on aloitettava investoimalla lapsiinsa.
Siksi EU-allianssi suhtautuu myönteisesti Euroopan komission vahvaan viittaukseen lasten köyhyyden vähentämiseen sekä EU:n köyhyystavoitteen ja sen alatavoitteen asettamiseen. Tavoitteena on nostaa vähintään 5 miljoonaa lasta köyhyydestä EU:ssa vuoteen 2030 mennessä. Olemme vakaasti samaa mieltä Euroopan komission kanssa siitä, että lasten köyhyyden vähentäminen on edellytys lapsille yhtäläisten mahdollisuuksien takaamiselle ja auttaa katkaisemaan köyhyyden ja sosiaalisen syrjäytymisen sukupolvien välisen kierteen.
Lisäksi EU-allianssi pitää tervetulleena viittausta lasten saatavuuden tärkeyteen palveluiden, kuten lasten pääsyn laadukkaaseen koulutukseen ja varhaiskasvatukseen ja hoitoon (ECEC), joiden avulla he voivat saavuttaa täyden potentiaalinsa varhaisesta iästä lähtien. tukea vanhempiaan työn ja perhe-elämän yhteensovittamisessa. Erityisesti vuonna 2022 käynnistettävien Barcelonan uusien tavoitteiden on annettava uutta sysäystä EU:n jäsenvaltioille varmistaakseen, että useammat lapset osallistuvat tasapuolisesti varhaiskasvatukseen ja -hoitoon, ja tämä on täysin osallistavaa myös vammaisille lapsille.
Olemme vakuuttuneita siitä, että tuleva lapsitakuuneuvoston suositus sekä neuvoston suositus korkealaatuisista varhaiskasvatuksen ja -hoidon järjestelmistä, neuvoston suositus romanien tasa-arvosta, osallisuudesta ja osallistumisesta, vammaisten henkilöiden oikeuksia koskeva strategia ja Euroopan Komission kotouttamista ja osallisuutta koskeva toimintasuunnitelma – jos se rahoitetaan riittävästi EU:n ja kansallisista varoista – tukee paitsi lasten köyhyyttä koskevan tavoitteen saavuttamista, myös saattaa ylittää sen.
Tällä lausunnolla EU-liittouma antaa suosituksia Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin toimintasuunnitelman vahvistamiseksi ja kehottaa:
– EU:n jäsenvaltioiden on asetettava kansallisia tavoitteita, jotka ylittävät EU:n tavoitteen nostaa vähintään 5 miljoonaa lasta köyhyydestä vuoteen 2030 mennessä.
EU:n tavoite on olennainen alku lasten ja perheiden köyhyyden torjunnassa. se lähettää selkeän viestin, että lasten köyhyyden vähentämisen ja köyhyydessä ja sosiaalisesti syrjäytyneiden lasten oikeuksien olisi oltava keskeisessä asemassa jäsenvaltioiden toimissa, joilla pyritään saavuttamaan sosiaalisten oikeuksien eurooppalaisen pilarin tavoitteet.
Lasten köyhyysluvut olivat korkeat jo ennen COVID-19-pandemiaa. Pandemia ja sen aiheuttamat sosioekonomiset seuraukset vain lisäävät köyhyyden tasoa tulevina vuosina, ja lapsiperheet ovat hyvin todennäköisesti yksi niistä ryhmistä, joihin se vaikuttaa suhteettomasti.
Samaan aikaan EU ja sen EU-maat ovat sitoutuneet toteuttamaan YK:n 2030-agendaa ja sen tavoitteita. Kestävän kehityksen tavoite 1 tähtää äärimmäisen köyhyyden poistamiseen ja lasten köyhyyden puolittamiseen sen kaikissa ulottuvuuksissa vuoteen 2030 mennessä.
Ennen COVID-19-pandemiaa EU-22.5:ssä 18 % eli noin 27 miljoonaa lasta kasvoi köyhyyden tai sosiaalisen syrjäytymisen vaarassa. Jos EU haluaa saavuttaa YK:n 2030 Agendassa asetetun lasten köyhyyden vähentämistavoitteen, meidän tulee pyrkiä varmistamaan, että siihen mennessä vähintään 9 miljoonaa lasta nostetaan pois köyhyydestä.
Siksi kehotamme EU:n jäsenvaltioita tavoittelemaan korkeampia ja asettamaan kansallisia tavoitteita, jotka ylittävät EU:n tavoitteen. ottaen huomioon COVID-19-vaikutuksen ja heidän sitoutumisensa kestävän kehityksen tavoitteiden toteuttamiseen.
Toimintasuunnitelmaan sisältyy myös tärkeä työllisyystavoite, jonka tavoitteena on varmistaa, että vuoteen 78 mennessä vähintään 20 prosenttia 64–2030-vuotiaista on työssä. Suhtaudumme myönteisesti tähän pyyntöön, sillä se voi vahvistaa köyhyyden torjuntaa ja parantaa vanhempien ja hoitajien taloudellisia olosuhteita. Toisaalta on huomioitava, että köyhyyden vastaista politiikkaa ei voida pelkistää työllisyyspolitiikkaan. Tästä syystä lasten köyhyyttä koskevan tavoitteen on säilyttävä unionin prioriteettina.
– Euroopan komissio ja EU:n neuvosto asettavat eritellyt indikaattorit, jotka kattavat haavoittuvassa asemassa olevat lapset ja heidän perheensä.
Sosiaalisen tulostaulun uudistaminen on erityisen hyvä tapa seurata lasten köyhyyden torjuntaa tehokkaammin. EU-allianssi suhtautuu myönteisesti uuteen yleisindikaattoriin lasten köyhyysriski- tai syrjäytymisriskistä (0–17). Se suhtautuu myös myönteisesti siihen, että jatkuvasti kiinnitetään huomiota lasten mahdollisuuksiin saada virallista lastenhoitoa. Allianssi on myös tyytyväinen vahvistettuihin toissijaisiin indikaattoreihin, erityisesti sellaisiin indikaattoreihin, jotka liittyvät virallisessa lastenhoidossa oleviin lapsiin XNUMX-vuotiaista pakolliseen peruskouluikään, sekä jäsenvaltioiden sosiaaliturva-, koulutus- ja terveydenhuoltomenoihin. On kuitenkin huomioitava myös, että menoluvut eivät aina tarkoita sitä, että lapset ja varsinkin heikoimmassa asemassa olevat hyötyisivät tai että palvelutarjonta on kattavaa ja laadukasta.
Siksi EU-liitto suosittelee myös, että Euroopan komissio kehittää yhteistyössä sosiaalisen suojelun komitean ja työllisyyskomitean kanssa edelleen toissijaisia indikaattoreita toimintasuunnitelman LIITTEEN 2 mukaisesti. Toissijaiset indikaattorit auttavat tekemään perusteellisempaa arviointia eurooppalaisessa ohjausjaksossa ja päättämään investointien painopisteistä kansallisella mutta myös alueellisella tasolla. Kaikki asiaankuuluvat indikaattorit tulisi eritellä haavoittuvimmassa asemassa olevien huomioon ottamiseksi keskittyen lapsitakuun toteutettavuustutkimuksessa yksilöityihin kohderyhmiin, kuten epävarmassa perhetilanteessa elävät lapset, köyhissä lapsissa kasvavat lapset ja yksinhuoltajataloudet. , eristyneillä alueilla asuvat lapset, kodittomat lapset, romanilapset, vaihtoehtoisessa hoidossa olevat lapset mukaan lukien laitoshoidossa olevat lapset, muuttolapset, vammaiset lapset ja muut tukitarpeet.
Lisäksi kaikki asiaankuuluvat indikaattorit olisi eriteltävä, jotta ne vastaisivat paremmin tulevassa lapsitakuussa määriteltyjä alueita. EU:n toimielinten olisi työskenneltävä intensiivisesti varmistaakseen, että nämä indikaattorit sisällytetään myös lapsitakuuneuvoston suositukseen.
Lisäksi EU:n jäsenvaltioiden olisi otettava käyttöön erilaisia ja erityisiä indikaattoreita, jotka kattavat kokonaisvaltaisesti kaikki sosiaalisen pilarin periaatteet.
Näin voidaan tarjota kattavampaa ja hajautetumpaa tietoa lapsiin ja heidän perheisiinsä liittyvistä moninaisista ulottuvuuksista, jotka johtavat köyhyyteen ja sosiaaliseen syrjäytymiseen.
EU-allianssi on valmis tukemaan Euroopan komissiota ja neuvostoa heidän työssään.
– EU:n jäsenvaltiot tukevat konkreettisemmin sitoutumista kansalaisyhteiskunnan kanssa ja vahvistavat kansallista, alueellista ja paikallista kansalaisvuoropuhelua. jäsenvaltioiden on varmistettava, että lapset, perheet, huoltajat ja hoito- ja tukialan ammattilaisia kuullaan mielekkäästi näissä prosesseissa.
Toimintasuunnitelmassa korostetaan perustellusti sidosryhmien, myös kansalaisyhteiskunnan organisaatioiden, keskeistä roolia sosiaalisen pilarin täytäntöönpanossa. Vaikka työmarkkinaosapuolten vuoropuheluprosessien vahvistamisen merkitys mainitaan, kansalaisvuoropuheluprosessien vahvistamisen tärkeyttä ei kuitenkaan tunnusteta riittävästi toimintasuunnitelmassa. Kansalaisyhteiskunnan toimijat, mukaan lukien hoito- ja tukipalvelut, ovat köyhyyden ja sosiaalisen syrjäytymisen riskissä olevien lasten ja perheiden ensisijaisia keskustelukumppaneita. Tästä syystä kehotamme jäsenvaltioita varmistamaan, että kaikki sidosryhmät osallistuvat täysimääräisesti kaikkiin sosiaalisen pilarin toimintasuunnitelman täytäntöönpanoon, seurantaan ja arviointiin liittyviin vaiheisiin.
Uskomme, että lasten, vanhempien, omaishoitajien ja hoito- ja tukipalvelujen osallistuminen sosiaalipilarin toimeenpanoon on olennaista. Tämän vuoksi EU:n jäsenvaltioiden olisi varmistettava mielekäs osallistumisensa ja kehitettävä rakenteita, jotka tukevat niiden osallistumista kaikkien toimintasuunnitelmaan ja lapsitakuuneuvoston suositukseen liittyvien toimien täytäntöönpanoon, seurantaan ja arviointiin. Erityisesti olisi kiinnitettävä huomiota lasten ja perheiden osallistumiseen sosiaalisesti syrjäytyneistä ja syrjäytyneistä ryhmistä, jotka kokevat rakenteellista epätasa-arvoa sosiaalisessa, taloudellisessa ja poliittisessa osallistumisessa, sekä köyhyydestä ja sosiaalisesta syrjäytymisestä kärsivien lasten ja perheiden sekä heitä edustavien kansalaisyhteiskunnan organisaatioiden osallistumiseen.
alaviitteet
Euroopan komissio, Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin toimintasuunnitelma, Maaliskuu 2021
EU on saavuttanut keskimäärin vuoden 2002 Barcelonan tavoitteen, jonka mukaan 33 prosenttia alle 3-vuotiaista lapsista on varhaiskasvatuksen ja -hoidon piirissä (35.5 prosenttia EU-27:n tasolla vuonna 2019), ja tavoitteen, jonka mukaan 90 prosenttia 3-vuotiaista lapsista peruskouluun kouluikä (90 % EU-27-tasolla vuonna 2019). Vuonna 2022 EU esittää Barcelonan tavoitteiden tarkistuksen
Yhdistyneiden kansakuntien kehitysohjelma, tavoite 1 -tavoitteet
Eurostat, Lapset, joita uhkaa köyhyys tai sosiaalinen syrjäytyminen – Yhdistynyt kuningaskunta ei sisällä
Euroopan komissio, Toteutettavuustutkimus lapsitakuun, 2019
Mahdollisuus saada ilmainen koulutus, varhaiskasvatus ja hoito, terveydenhuolto, riittävä ravinto ja kunnollinen asuminen.
Endnote
EU:n lapsiin sijoittamisen allianssi on kannattanut moniulotteista, oikeuksiin perustuvaa lähestymistapaa lasten köyhyyden torjumiseen ja lasten hyvinvoinnin edistämiseen vuodesta 2014 lähtien.
Seuraavat EU Alliance for Investing in Children -järjestön kumppaniorganisaatiot ovat hyväksyneet tämän lausunnon:
– Alliance for Childhood European Network Group
– ATD Quart Monde
– Caritas Europa
– COFACE Families Europe
– Don Bosco International
– Dynamo International – Street Workers Network
– ERGO-verkko
– Eurochild
– Eurodiakonia
– EuroHealthNet
– Euroopan vammaisten palveluntarjoajien järjestö – EASPD
– Euroopan köyhyydenvastainen verkosto – EAPN
– Euroopan kodittomien kanssa työskentelevien kansallisten järjestöjen liitto – FEANTSA
– Euroopan vanhempien liitto
– European Public Health Alliance – EPHA
– Euroopan sosiaalinen verkosto – ESN
– Inclusion Europe
– Elinikäisen oppimisen foorumi
– Lumos
– Mielenterveys Eurooppa
– Tee äideistä tärkeitä
– Dokumentoimattomia siirtolaisia koskevan kansainvälisen yhteistyön foorumi (PICUM)
– Romanien koulutusrahasto
- Pelastakaa Lapset
– SOS Children's Villages International.











