EuroHealthNet ja SEEHN vaativat integroituja, koordinoituja ja tulevaisuuteen suuntautuvia toimia ukrainalaisten pakolaisten toipumiseen tähtäävän mielenterveyden edistämiseksi sodan jatkuessa
Ukrainan sodan alkaessa toista vuotta EuroHealthNet Partnership ja SEEHN, Kaakkois-Euroopan terveysverkosto, ilmaisevat mielipiteensä. huoli sen pitkittyneestä ja pysyvästä vaikutuksesta ukrainalaisten pakolaisten mielenterveyteen. Rauha ja turvallisuus ovat tärkeimpiä terveyden ja hyvinvoinnin tekijöitä. Mitä pidempi konflikti, sitä suurempi vaikutus mielenterveyteen. Ukrainan kansa jatkaa kamppailua, samalla kun heidän yhteisöjään tuhotaan, ja monet kohtaavat haasteita saada käyttöönsä keskeisiä palveluja ja tavaroita, kuten lääketieteellisiä ja julkisia terveyspalveluja, erityisesti mielenterveystukea.
Vaikka sodan alkuaikoina pääpaino oli akuutin ja kiireellisen avun tarjoamisessa ukrainalaisille pakolaisille, vastaus on sittemmin siirtynyt keskipitkän ja pitkän aikavälin sietokykyyn ja toipumiseen. On tarve puuttua stressin aiheuttamien riippuvuuksien lisääntymiseen (alkoholi, tupakka, huumeet, huonolaatuiset ruokavaliot), joihin liittyy elinkustannuskriisin nousu ja lisääntynyt sukupuoleen perustuvan väkivallan riski. Lasten ja nuorten kohtaama pitkittynyt, lisääntynyt stressi- ja ahdistustaso vaikuttaa heihin koko heidän elämänsä ajan ja tuleviin sukupolviin..
" Useiden kansallisten ja kansainvälisten sidosryhmien suorittaman monialaisen tarpeiden arvioinnin havainnot Moldovassa1osoitti, että terveys oli yksi ukrainalaisten pakolaisten tunnistetuista ensisijaisista tarpeista. Yksityisissä tai pakolaisten majoituskeskuksissa asuvat ilmoittivat tarvitsevansa enemmän psykososiaalista tukea kuin Moldovan perheiden isännöimät pakolaiset." sanoi tohtori Svetlana Nicolaescu, valtiosihteeri, Moldovan terveysministeriö.
"Monilla Bosnia ja Hertsegovinan veteraanilla on edelleen sodanjälkeisiä traumoja, jopa yli 20 vuotta sodan päättymisen jälkeen. He tarvitsevat tukea ja mahdollisuuksia integroitua uudelleen työelämään Tutkimukset ovat osoittaneet, että aineellinen epävarmuus on valtava riskitekijä trauman jatkumiselle. Lapset sotatapahtumien todistajina ovat toinen haavoittuva ryhmä, joka tarvitsee ennaltaehkäisevää psykologista tukea ja oikea-aikaista traumakeskeistä psykoterapiaa." sanoi tohtori Biljana Lakic, psykiatri, psykoterapeutti, SEEHN:n nimitetty yhteyspiste terveys- ja siviiliasioiden ministeriön puolesta, Srpska tasavalta, Bosnia ja Hertsegovina.
"Sloveniassa me Suunnitella kutsua psykologeja Ukrainasta toimimaan mielenterveyden välittäjinä. He aikovat työskennellä yhdessä slovenialaisten ammattilaisten kanssa ja tarjota psykologista tukea apua tarvitseville. Yleisesti mielenterveyspalveluita on vahvistettu osana perusterveydenhuollon keskuksia paikkakunnalla." sanoi tohtori Evita Leskovsek, kansanterveysasiantuntija Slovenian kansallisen kansanterveysinstituutin terveyden kehittämis- ja tutkimuskeskuksesta.
Puhumassa naapurimaiden edustajien EuroHealthNetin ja SEEHN:n järjestämässä pyöreässä pöydässä2 Ukrainan ja pakolaisten vastaanottaja, korosti yhdessä lisäarvoa:
- Yhteisen tiedon jakaminen ja soveltaminen, taitojen ja valmiuksien parantaminen monitieteisessä työskentelyssä resilienssin ja mielenterveyden parantamiseksi eri sektoreilla;
- Panostetaan lasten ja nuorten mielenterveyteen ja psykososiaaliseen hyvinvointiin, myös trauman pitkittyneen ja sukupolvien välisen siirtymisen estämiseksi sodan jatkuessa;
- Tuen tarjoaminen omaishoitajien päivittäisille elin- ja työoloille, mukaan lukien heidän oma mielenterveysnsä, mukaan lukien koulutus ei-ammattimaisille ja vapaaehtoisille, arvostaen yhteisöllistä tukea;
- Sosiaalisen osallisuuden, työllistymisen, yhteenkuuluvuuden ja yhteyksien tunteen, aineellisen turvallisuuden sekä eniten tarvitsevien osallistavan koulutuksen ja hoidon edistäminen.
Kansanterveysvirastot kaikkialla Euroopassa, erityisesti Ukrainan naapurimaissa, ovat edelleen sitoutuneita yhteisiin ponnisteluihin varmistaakseen positiivisen mielenterveyden ja psykososiaalisen hyvinvoinnin yli 8 miljoonalle ukrainalaiselle, jotka joutuivat siirtymään sodasta.
EU: n tuki, sekä kansainväliset järjestöt ja kumppanuudet, kuten EuroHealthNet ja SEEHN, ovat arvokkaita auttamaan hyvien käytäntöjen vaihtamisessa ja vahvistamaan valmiuksia tukea mielenterveyttä tarvittaessa. Tulevassa EU:n mielenterveysaloitteessa, jonka Euroopan komission odotetaan esittelevän tämän vuoden kesäkuussa, tulisi myös sisältää erityistukea ukrainalaisten pakolaisten mielenterveystarpeiden hoitamiseen.
Loppuviitteet ja resurssit
- EuroHealthNet ja SEEHN raportti: Sota Ukrainassa: yksi vuosi naapurimaiden tukemisesta mielenterveyshaasteisiin vastaamisessa
- Ukrainan kriisi: EU:n naapurimaiden ja Moldovan tukeminen (terveyteen liittyvät asiat) - EuroHealthNet/SEEHN 2022 -kokousraportti
- EuroHealthNet-lausunto: EuroHealthNet vaatii integroidumpaa ja koordinoidumpaa eurooppalaista toimintaa hyvän terveyden perusedellytysten varmistamiseksi konfliktin kohdatessa, maaliskuu 2022
- EuroHealthNet vastaa Euroopan komission pyyntöön saada todisteita EU:n kokonaisvaltaisesta lähestymistavasta mielenterveyteen, helmikuu 2023
- SEEHN järjesti yhteistyössä EuroHealthNetin kanssa webinaarisodan Ukrainassa: Yksi vuosi naapurimaiden tukemisesta mielenterveyshaasteisiin vastaamiseksi, pidettiin 31. maaliskuuta 2023 verkossa
- Monialainen tarpeiden arviointi Moldovalle, syyskuu 2022
1 REACH-aloite (REACH) yhteistyössä UNICEFin, ECHO:n ja UNHCR:n kanssa sekä yhteistyössä Refugee Coordination Forumin, alakohtaisten työryhmien ja työryhmien kanssa.
2 Pyöreän pöydän naapurimaita ovat Bosnia ja Hertsegovina, Bulgaria, Unkari, Pohjois-Makedonia, Moldova ja Slovenia.
