EuroHealthNet osallistuu ETSK:n julkiseen kuulemiseen Euroopan hätävalmius- ja reagointiviranomaisesta (HERA)

Euroopan talous- ja sosiaalikomitea (ETSK) järjesti 13. tammikuuta 2022 klo 9–30 julkisen etäkuulemisen valmistellakseen lausuntoaan Euroopan terveysalan hätävalmius- ja reagointiviranomaisen (HERA) ehdotuksesta. .

Tilaisuuden tavoitteena oli keskustella ehdotuksesta ja saada palautetta muilta EU:n toimielimiltä, ​​kansalaisyhteiskunnalta, työmarkkinaosapuolilta ja terveydenhuollon ammattilaisilta, jotka otetaan huomioon ETSK:n lausunnossa.

Löydät syöttötietomme PDF-muodossa täältä. 

EuroHealthNet-vastauksen toimitti johtaja Caroline Costongs

Paljon kiitoksia tilaisuudesta puhua tässä ETSK:n kuulemistilaisuudessa.

Edustan EuroHealthNetiä, joka on 64 kansanterveyden, sairauksien ehkäisyn, terveyden edistämisen ja eriarvoisuuden vähentämisen parissa työskentelevän organisaation, viraston ja lakisääteisen elimen eurooppalainen kumppanuus.

EuroHealthNet pitää tervetulleena Euroopan terveysunionin aloitepakettia ECDC:n ja Euroopan lääkeviraston (EMA) toimeksiannon laajentamiseksi sekä uuden viranomaisen "HERA" perustamiseksi parantamaan EU:n terveyshätävalmiutta ja reagointia.

Haluan myös onnitella ETSK:ta heidän lausuntoluonnoksestaan, joka heijastaa monia EuroHealthNetin ja sen jäsenten huolenaiheita.

Interventioni perustuu haastatteluihin, jotka olemme tehneet 16 kansanterveysasiantuntijan kanssa kahdeksasta EU-maasta siitä, kuinka kansanterveyttä voidaan vahvistaa elvytys- ja selviytymisrahastojen (RRF) ja EU-tuen avulla. – ja neljä tapaustutkimusta, jotka pohtivat kansanterveysvirastojen roolia COVID-kriisin torjunnassa 4 maassa.

On olemassa useita HERAan liittyviä havaintoja, jotka haluan jakaa kanssasi:

1. Julkiset terveydenhuoltojärjestelmät ovat alirahoitettuja kaikissa maissa.

Tämä tarkoittaa, että jäsenvaltioiden kansanterveysviranomaisilla ja -järjestelmillä ei ole valmiuksia osallistua riittävästi HERA:n toimintaan tai edes hyötyä siitä.

Jos HERA haluaa olla tehokas, sen olisi suunniteltava toimenpiteitä jäsenvaltioiden kansanterveysjärjestelmien vahvistamiseksi. Sen on autettava rakentamaan kansallisia ja alueellisia valmiuksia suojeluun, sairauksien ehkäisyyn ja terveyden edistämiseen – jotka kaikki ovat osa tulevaa kriisivalmiutta, mukaan lukien mallinnus- ja ennakointianalyysivalmiuksien lisääminen.

Tällaisten valmiuksien rakentaminen edellyttää vahvaa yhteistyötä kansallisten kansanterveyslaitosten (NIPH) kanssa sekä taloudellisia keinoja niiden toiminnan vahvistamiseksi. Tällä hetkellä elvytys- ja selviytymissuunnitelmissa (RRP) tuskin investoidaan kansanterveyden valmiuksiin, koska suurin osa varoista menee sairaala- ja lääketieteellisiin infrastruktuureihin.

EU voi helpottaa tätä prosessia HERAn kautta, hyödyntäen maiden olemassa olevaa asiantuntemusta, kuulemalla paikallisia viranomaisia ​​suunnittelussa ja suunnittelussa sekä tukemalla muita elimiä, kuten WHO:ta.

2. HERA-ehdotus keskittyy liikaa lääketieteellisiin vastatoimiin, joten se jättää huomiotta muut kriisivalmiuden osatekijät.

• ETSK:n lausuntoluonnoksessa on jo korostettu tarvetta koordinoida paremmin terveydenhuollon hätätilanteiden ennaltaehkäisyyn ja niihin reagoimiseen liittyviä tiedotuskampanjoita. Tämä on varmasti haastavaa uudessa mediaympäristössä ja yhä enemmän yhteyksissä, mutta jakautuneissa yhteiskunnissa. Digitaalisen siirtymisen huomioiden se tarkoittaa myös sitä, että tiedon ja digitaalisten ratkaisujen on oltava helposti saatavilla, ymmärrettävissä ja sovellettavissa eri lukutaitotasoilla.
• EuroHealthNet kannattaa voimakkaasti "käyttäytymis- ja kulttuurinäkemysten yksiköiden" perustamista jäsenvaltioiden tasolla keräämään tietoa keskeisistä kriisinhallinnan esteistä ja mahdollistajista sekä syöttämään näitä tietoja päätöksentekoprosesseihin. Joissakin jäsenvaltioissa, kuten Alankomaissa, tällaiset yksiköt osoittautuivat erittäin hyödyllisiksi COVID-19-pandemian aikana, kun ne keräävät tietoja yleisön hyväksynnästä ja käyttäytymisestä sekä parantavat ratkaisujen tehokkuutta.
• Toinen HERA-ehdotuksessa huomiotta jätetty seikka, joka vaatii asianmukaista reagointia, ovat COVID-19-kriisin, minkä tahansa kriisin tai hätätilanteen, mielenterveysvaikutukset. Esimerkiksi Espanjan tilastot osoittivat, että enemmän alle 50-vuotiaita kuoli itsemurhaan kuin COVID-19:ään vuonna 20203. Lisäksi mielenterveyspalveluilla on maissa aliresursseja. HERA:n tulisi sisällyttää tämä kehykseensä, tehdä yhteistyötä mielenterveyspalvelujen kanssa ja tarjota todella koordinoitu ja kattava lähestymistapa. Tämä edellyttää myös yhteistyötä muiden sektoreiden, kuten sosiaalisektorin ja pitkäaikaishoidon kanssa.
• Kuten myös ETSK:n lausunnossa todetaan, olennainen tekijä on haavoittuviin ryhmiin kohdistuvien vaikutusten seuranta sosioekonomisen gradientin kautta. Tämä sisältää hajautettujen tietojen keräämisen, mutta myös erillisten tutkimusten tekemisen, sillä usein kyselyt eivät tavoita riittävästi tiettyjä ryhmiä, kuten nuoria, ammattitaustaisia ​​tai maahanmuuttajataustaisia. Tarvitaan erityisiä strategioita saadakseen heidän äänensä kuuluviin. HERA:n on tehtävä se ja varmistettava oikeudenmukaiset vastaukset kriiseihin ja oltava valppaina, etteivät ne lisää eriarvoisuutta yhteiskunnissamme – ei vain lyhyellä aikavälillä, kriisin aikana vaan myös pitkällä aikavälillä.

Lopuksi HERA:n asennus on hämmentävää. Sen joustavuutta arvostetaan, mutta miksi sitä pitäisi aktivoida lähinnä kriisiaikoina? Elämme muutosten aikaa, joka sisältää monia muita kansanterveydellisiä uhkia. Kohtaamme ikääntymistä, ilmastokriisiä, ei-tarttuvien tautien lisääntymistä ja kasvavaa terveydellistä eriarvoisuutta. Miksi et olisi kunnianhimoisempi HERA:n kanssa ja varmistaisi vahvemman eurooppalaisen yhteistyön kansanterveyspolitiikan alalla?

Yhteenvetona, HERA tarvitsee

1. Vahvistetaan kansallisten kansanterveysjärjestelmien valmiuksia, mukaan lukien suojelu, ennaltaehkäisy ja terveyden edistäminen
2. Älä ole liian suppea ja sisällytä laajempia, ei-lääketieteellisiä, psykososiaalisempia vastatoimia ja lähestymistapoja osana valmiuskehystä
3. Toimia erittäin avoimesti, ottaa selkeästi mukaan kansalaisyhteiskunnan organisaatiot ja täytäntöönpanoelimet, kuten kansanterveyslaitokset, hallintorakenteeseensa ja maksimoidakseen työnsä tehokkuuden.

Kiitos huomiota.

Bryssel, 13. tammikuuta 2021

Löydät syöttötietomme PDF-muodossa täältä.

1. Elpymis- ja sietokykysuunnitelmat: terveyttä ja hyvinvointia edistäviä tekijöitä Euroopan unionissa? (EuroHealthNet, marraskuu 2021)

2. Kaksi neljästä tapaustutkimuksesta on nyt saatavilla:

• Mikä oli kansanterveysvirastojen rooli väestön mielenterveystarpeiden täyttämisessä COVID-19-pandemian aikana? (Linkki)
• Kuinka kansanterveysvirastot työskentelivät integroidakseen terveyden tasapuolisuuden kansanterveyskäytäntöihin COVID-19-pandemian aikana? (Linkki)

3. El suicidio, la "pandemia silenciosa" que se cobra más vidas de jóvenes que el Covid-19 (El Mundo, 7. tammikuuta 2022)