EuroHealthNet vastaa EU:n maailmanlaajuista terveysstrategiaa koskevaan kuulemiseen

EuroHealthNet on vastannut EU:n maailmanlaajuinen terveysstrategia. Strategiassa käsitellään terveyteen vaikuttavia tekijöitä, jotta EU voi paremmin puuttua terveyseroihin ja torjua maailmanlaajuisia uhkia. Tämä kaikki perustuu sen sitoutumiseen ihmisoikeuksiin ja terveyden tasapuolisuuteen. EuroHealthNet suosittelee, että strategian onnistumiseksi:

• EU:n tulisi sitoa globaali terveysstrategiansa tiiviisti muihin EU:n politiikkoihin, joilla on välitöntä merkitystä maailmanlaajuisen terveyden kannalta, mukaan lukien kauppapolitiikka, ympäristöpolitiikka (esim. ilmastonmuutos) sekä elintarvike- ja maatalouspolitiikka.
• Euroopan on näytettävä esimerkkiä monilla kansanterveyden aloilla (esim. terveydenhuollon yleinen saatavuus, digitalisaatio, fyysisen ja henkisen terveyden epätasa-arvoon puuttuminen, sukupuolten tasa-arvo ja lasten oikeudet), koska sillä on merkittäviä resursseja suhteessa moniin muihin maailman alueisiin;
• Varmistaa maailmanlaajuisen terveysstrategian yhdenmukaisuuden Eurooppalainen työohjelma 2020–2025, tukeakseen monenvälisyyttä WHO:n keskiössä. WHO:n Euroopan aluejohtajan "kaksitahoista" lähestymistapaa koskevan kehotuksen mukaisesti maailmanlaajuisen terveysstrategian olisi tuettava asianmukaista hätäapua ja -valmiutta ja samalla tuettava riittäviä investointeja oikeudenmukaisiin jokapäiväisiin olennaisiin terveysohjelmiin ja -palveluihin.
• Työkalut, kuten eurooppalaisen ohjausjakson (linkkeineen osoitteeseen Kestävän kehityksen tavoitteiden (SDG:t) ja Toipumis- ja sietokykysuunnitelmat (RRP:t)) olisi hyödynnettävä tehostamaan ja vahvistamaan jäsenvaltioiden välistä koordinointia maailmanlaajuisella, kansallisella ja alueellisella tasolla.

EuroHealthNet hahmottelee, kuinka EU:n on oltava aktiivisempi määriteltäessä kattavaa maailmanlaajuista terveysarkkitehtuuria usein myrskyisässä geopoliittisessa ympäristössä. EU:n on puolustettava sitä, että maailmanlaajuisen terveysstrategian painopisteet "ohjaavat" kansainvälisten hallintorakenteiden (esim. G7/G20) poliittisia painopisteitä (ja rahoitusprioriteetteja). Sen on myös rohkaistava siirtymistä perinteisistä biolääketieteellisistä lähestymistavoista terveyteen sellaisiin lähestymistapoihin, jotka sisältävät vaikutukset ja poliittiset vastaukset, joita tarvitaan vastaamaan moniin maailmanlaajuisiin haasteisiin (esim. elinkustannusten nousu, humanitaariset kriisit), joita kohtaamme tänään.

Koko kuulemisvastaus löytyy täältä.