Sukupuoli, terveys ja eriarvoisuus ennen pandemiaa ja sen jälkeen: mihin tästä eteenpäin
Vaikka COVID-19-pandemia on uhannut kaikkien terveyttä, sen vaikutukset ovat olleet erilaisia miehille ja naisille, mikä heijastaa taustalla olevaa sukupuolten välistä eriarvoisuutta. Uusi EuroHealthNet Policy Précis tutkii sukupuolen, terveyden ja eriarvoisuuden välisiä yhteyksiä pandemian aikana ja sitä ennen. Siinä tarkastellaan myös Itävallan, Italian, Suomen ja Irlannin käytäntöjä, joilla puututaan tähän epätasa-arvoon.
EU:lla on välineitä sukupuolten tasa-arvon toimintaan, esimerkiksi Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilari ja sen tänään käynnistettävä toimeenpanotoimintasuunnitelma sekä työ- ja perhe-elämän tasapainodirektiivi sekä EU:n tasa-arvostrategia. Nyt on aika käyttää näitä välineitä EU:n ja kansallisella tasolla sukupuoleen perustuvaan terveyseroon johtavien polkujen käsittelemiseksi.
Miehet kuolevat 1.3 kertaa todennäköisemmin COVID-19:ään, kun he ovat saaneet tartunnan. Silti naiset kohtaavat enemmän altistumista virukselle ja stressin aiheuttamia mielenterveyshaasteita, koska he muodostavat suurimman osan eturivin työntekijöistä. Naisten terveyttä haastavat myös todennäköisemmin työpaikan epävarmuus, köyhyys, epävirallisen työn lisääntynyt taakka ja heikentynyt pääsy terveys-, sosiaali- ja väkivallan vastaisiin palveluihin.
COVID-19:n sukupuolivaikutukset heijastavat jo olemassa olevaa terveydellistä ja sosiaalista ja taloudellista eriarvoisuutta. Vaikka miesten terveydentila on yleensä huonompi, he käyvät harvemmin lääkärissä. Naiset sen sijaan elävät pidempään kuin miehet, mutta viettävät nuo vuodet usein huonossa terveydessä, vammaisina ja köyhyydessä.
Uusi julkaisu Linkin luominen: sukupuolten tasa-arvo ja terveys tutkii polkuja, joilla systemaattiset erot, kuten työllisyyserot ja digitaalinen sukupuolten välinen kuilu, johtavat terveyteen sekä sosiaaliseen ja taloudelliseen hyvinvointiin elämänkaaren eriarvoisuuksiin. Siinä tutkitaan, kuinka nykyinen pandemia lisää näitä eriarvoisuuksia entisestään. Esimerkit EU:n jäsenvaltioiden hyvistä käytännöistä osoittavat, kuinka maat voivat edetä. Näitä ovat väkivallan vastaiset keskukset, jotka myös kuntouttavat väkivallantekijöitä, sekä sukupuoliherkkä työterveyden edistäminen.
"Sukupuolten välinen terveyserot eivät ole vain epäoikeudenmukaisia, vaan ne vaikuttavat myös talouksiimme. Ratkaisujen luominen eri politiikanaloilla tarvitsee sukupuolen ja sosioekonomisesti eroteltujen tietojen systemaattista keräämistä ja analysointia sellaisilla aloilla kuin terveydenhuolto, koulutus, työllisyys, sosiaalipalvelut, tulot ja lastenhoito. Tämä sisältää cisgender-ihmisten tarkastelemisen. Tällaisten eriarvoisuuksien seuranta antaa tietoja kansallisten toipumis- ja selviytymissuunnitelmien ja -toimien täytäntöönpanosta sekä auttaa toteuttamaan kaikkien täysimääräistä osallistumista yhteiskuntaan, mikä on epäilemättä tarpeellista ja ratkaisevan tärkeää "reilumman rakentamisen" kannalta."
sanoi Caroline Costongs, EuroHealthNetin johtaja.
