Yhteinen julkilausuma lasten ja heidän perheidensä suojelemisesta COVID19-kriisin aikana ja sen jälkeen

Kun COVID19 leviää edelleen ympäri Eurooppaa, se aiheuttaa tuhoa ja tuhoa ihmisten elämään, paljastaa Euroopan terveydenhuoltojärjestelmien heikkoudet ja lisää sosiaalista eriarvoisuutta. Vaikka lapsia pidetään matalan riskin ryhmänä, tämä kansanterveyskriisi kokee heihin kovaa. Jo olemassa olevan eriarvoisuuden lisääntyminen tarkoittaa, että ne, jotka tarvitsevat eniten tukea – kuten pääsyä riittävään terveydenhuoltoon ja koulutukseen – eivät saa sitä, ja he kamppailevat eniten käsitelläkseen pandemian katastrofaalisia taloudellisia seurauksia.

Vuonna 2018 23 miljoonaa lasta kasvoi köyhyys- tai sosiaalisen syrjäytymisen vaarassa EU:ssa. Tämä luku oli jo nyt liian korkea yhdelle maailman rikkaimmista alueista.

Hälyttävästi tämän määrän odotetaan kasvavan huomattavasti tulevina vuosina, koska COVID19:n taloudelliset seuraukset Euroopassa vaativat veronsa. Useat maailmanlaajuiset ja eurooppalaiset tahot arvioivat jo, että nykyisen pandemian vaikutukset Euroopan talouteen ovat paljon tuhoisimmat kuin vuoden 2008 taantuman. Sen lopullinen laajuus on edelleen tuntematon. Köyhyyden ja puutteen torjuntaa ei pidä jättää pois poliittiselta asialistalta. päinvastoin investoinnit tulevaisuuden koulutukseen, lastensuojeluun, terveyteen ja ravitsemukseen auttavat Eurooppaa vähentämään vahinkoja ja välttämään tulevia kriisejä.

Todisteet ja aiemmista talouskriiseistä saadut opetukset osoittavat, että heistä eniten kärsivät ihmiset, jotka ovat haavoittuvassa tilanteessa, ja heillä on vähemmän varoja, mahdollisuuksia ja heikompi sietokyky kestää iskuja ja noudattaa kansanterveysohjeita.

Ei ole mitään takeita siitä, että tämä pandemia on viimeinen lähitulevaisuudessa, tai kuinka kauan tämä virus pysyy meillä tai kuinka kauan immuniteettimme sitä vastaan ​​on. Se, miten valmistaudumme nyt, vahvistamme sosiaaliturva- ja terveydenhuoltojärjestelmiämme sekä yleishyödyllisiä julkisia palvelujamme, ovat erittäin tärkeitä. EU:n arvojen, identiteetin ja demokratian testi tulee olemaan se, missä määrin asetamme etusijalle kenenkään jättämisen, lasten suojelemisen kielteisiltä taloudellisilta vaikutuksilta ja yhteiskuntiemme heikoimmassa asemassa oleviin sijoituksiin.

Siksi on tärkeämpää kuin koskaan asettaa lapset EU:n kriisien lieventämistoimien ja elvytysstrategian ytimeen. Kaiken kattava sosiaalinen ja kestävä Eurooppa 2030 -strategia, kunnianhimoinen EU:n pitkän aikavälin budjetti ja kokonaisvaltainen neuvoston suositus lapsitakauksesta ovat tarpeen, jotta voidaan tukea EU:n heikoimmassa asemassa olevia, myös lapsia ja heidän vanhempiaan pitkällä aikavälillä. Samaan aikaan on elintärkeää mallintaa ja seurata jatkuvasti väestöön eri tavoin vaikuttavien lieventämistoimenpiteiden terveydellisiä ja sosioekonomisia vaikutuksia.

Eurofound, EU:n perusoikeusvirasto, Euroopan oikeusasiamies ja Yhdistyneiden kansakuntien lapsen oikeuksien komitea ovat jo ilmaisseet huolensa kriisin vaikutuksista lapsiin. EU Alliance for Investing in Children -järjestön kumppanit vaativat, että kaikkialla Euroopassa kerätyt todisteet ja tiedot hyödynnetään EU:n päätöksenteossa nyt.

Toimenpiteitä lasten ja perheiden tukemiseksi lyhyellä aikavälillä

EU Alliance for Investing in Children suosittelee voimakkaasti, että Euroopan komissio ja EU:n jäsenvaltiot tarjoavat hätäapua haavoittuvassa asemassa oleville lapsille ja perheille seuraavasti:

1. Erityistä huomiota kiinnitetään lapsille, erityisesti kaikille heikommassa asemassa olevista perheistä ja taustasta oleville lapsille, kun suunnitellaan välittömiä toimia COVID19-kriisiin.

EU:n jäsenvaltioiden olisi käytettävä kaikkia mahdollisia toimenpiteitä edistääkseen ja suojellakseen lasten oikeuksia nykyisessä kotisellissä, fyysisessä etäisyydessään, epäjatkuvuudessa ja tukipalvelujen, koulujen, opettajien tai ikätovereiden puutteessa. Toimenpiteet lisääntyvän köyhyyden ja eriarvoisuuden lieventämiseksi olisi toteutettava välittömästi. Esimerkiksi kotiopetus ei ole kaikkien ja varsinkaan heikommassa asemassa olevien lasten saatavilla. Jos etulinjassa matalapalkkaisissa töissä olevien vanhempien on jatkettava työskentelyä kodin ulkopuolella tai heillä on vaikeuksia työskennellä kotona ja elättää lapsiaan, lapsilta saattaa puuttua tarvittava vanhempien tuki. Toisilla ei yksinkertaisesti ole tarvittavia IT-laitteita ja/tai vakaita Internet-yhteyksiä, koska heillä ei ole siihen varaa. Lapset näkevät nälkää maksuttomaan kouluateriaan luottaneissa perheissä, joista monet ovat nyt entistä enemmän riippuvaisia ​​(tyhjentyneistä) ruokapankeista, jotka joutuivat lyhentämään työaikaansa. Huonosti pidetyt lapset viettävät nykyään enemmän aikaa sisätiloissa, mikä vaikuttaa negatiivisesti heidän terveyteensä pitkällä aikavälillä. Työttömyys ja irtisanomiset vaikuttavat todennäköisesti haavoittuvassa asemassa olevien perheiden tuloihin, etenkin niiden perheiden, joissa vanhemmat työskentelevät epävarmoissa työsuhteissa, ovat riippuvaisia ​​epävirallisesta taloudesta tai eivät saa riittävästi taloudellista tukea kotitalouskuluihinsa. Yhteinen EU:n laajuinen sitoumus tehdä terveyspalvelut todella kaikkien köyhien ja syrjäytyneiden ryhmien lasten saataville voitaisiin pitää selkeänä indikaattorina työskentelyn arvosta täysimääräiseen osallisuuteen eurooppalaisessa yhteiskuntaan.

Lisäksi tarvitaan kiireellisesti toimenpiteitä lisääntyvien psykososiaalisten ongelmien sekä lapsiin ja naisiin kohdistuvan perhe- ja seksuaalisen väkivallan lisääntymisen riskin vähentämiseksi. Euroopan komission olisi tuettava jäsenvaltioitaan koordinoidussa lähestymistavassa, mukaan lukien (alemmalla) kansallisella tasolla käyttöön otetut eskaloitumis- ja elvytysstrategiat, joiden tavoitteena on vahvistaa sosiaaliturvajärjestelmiä ja yhteisöllistä hoitoa keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä.

2. Suuntaa kansallisia budjetteja ja käyttämättömiä EU:n rahoitusvaroja EU-rahoituskaudelta 2014-2020 haavoittuvassa asemassa olevien lasten ja perheiden tukemiseen 

EU:n jäsenvaltioiden kansalliset budjetit on suunnattu uudelleen ja venytetty tukemaan terveydenhuolto- ja sosiaaliturvajärjestelmiä.

Samaan aikaan Euroopan komissio on esittänyt sen taloudellinen vastaus COVID19-pandemiaan. Euroopan komissio ehdottaa muiden toimenpiteiden ohella uutta SURE-rahoitusohjelmaa, jolla tuetaan EU:n jäsenvaltioita lainoilla työttömyyden torjuntaan. Lisäksi vähävaraisimmille suunnattu Euroopan avustusrahasto ottaa käyttöön ruoka- ja sähkösetelien käytön vähentää saastumisriskiä sekä mahdollisuus ostaa suojavarusteita avun toimittajille.

Myös Euroopan komissio ennakoi ehdotuksessaan, että kaikki käyttämättä jääneet koheesiopolitiikan varat ohjataan COVID19-kriisin torjuntaan. Yhteisrahoitusvaatimuksista luovutaan, koska jäsenvaltiot käyttävät jo kaikkia keinojaan vastatakseen kriisiin ja siirrot rahastojen välillä sekä alueluokkien välillä ja poliittisten tavoitteiden välillä ovat mahdollisia.

EU Alliance for Investing in Children suhtautuu myönteisesti Euroopan komission toimiin vastatakseen COVID19-pandemiaan ja suosittelee voimakkaasti EU:n jäsenvaltioita:

• Varmistaa, että kansallista sekä EU:n rahoitusta käytetään riskiryhmiin kuuluvien lasten ja perheiden tukemiseen:
  • Varmistetaan oikea-aikaisten ja kohtuuhintaisten terveys-, koulutus- ja sosiaalipalvelujen saatavuus kaikille ja kohdennettujen palvelujen saatavuus kaikkein heikoimmassa asemassa oleville. 
  • Taloudellisen tuen myöntäminen kriisistä kärsiville perheille lisäämällä käteissiirtoja nousevien kustannusten kattamiseksi, hätämaksut, mahdollisuus saada luontoissuoritustukea, mukaan lukien ruoka/ateriat, tuki laskujen maksamiseen/viivästymiseen, häätöjen ja energiakatkojen estäminen, jotta he selviävät ja pystyvät täyttämään taloudelliset sitoumuksensa. Tähän tulisi sisältyä erityistoimenpiteitä kodittomien ja maahanmuuttajalasten ja -nuorten majoittamiseksi ja tukemiseksi sekä heidän koulu- ja koulutusmahdollisuuksiensa tukemiseksi.
  • Käsitellään osallisuutta digitaalisessa kahtiajaossa, jolloin köyhimmissä perheissä kasvavilla lapsilla ei ole pääsyä Internetiin eikä perustietotekniikkaan eikä siten pääsyä verkkotietoihin ja muihin resursseihin. Tämä ongelma ilmenee erityisesti silloin, kun lasten on osallistuttava oppivelvollisuuden verkkokursseihin, ja siksi heidät jätetään ulkopuolelle.
• Suorat kansalliset budjetit ja EU:n rahoitustuki kansalaisyhteiskunnan organisaatioille, jotka toteuttavat ohjelmia, joilla tuetaan perheitä, joilla on vaikeuksia jatkaa toimintaansa lisähenkilöstön, suojavälineiden ja taloudellisten resurssien tarpeen vuoksi;
• Varmistetaan, että tarvittavat resurssit tavoittavat kaikki toimijat, jotka tukevat syrjäytyneitä ryhmiä vähäisin hallinnollisin vaatimuksin, mukaan lukien pienet ruohonjuuritason organisaatiot, jotka osallistuvat tukemalla perheiden ja lasten perustarpeita;
• Edistää kaikkien toimijoiden tehokasta koordinointia ja yhteistyötä kansallisella, alueellisella ja paikallisella tasolla tehokkaan resurssien kohdentamisen varmistamiseksi.
• Köyhyydestä ja sosiaalisesta syrjäytymisestä kärsiviä lapsia ja perheitä sekä heitä edustavia kansalaisyhteiskunnan järjestöjä on kuultava mielekkäästi koheesiopolitiikan rahoituksen suunnittelussa, täytäntöönpanossa ja seurannassa, mikä varmistaa sen ohjaamisen sinne, missä sitä eniten tarvitaan.

Toimenpiteitä lasten ja perheiden hyvinvoinnin tukemiseksi pitkällä aikavälillä.

EU Alliance for Investing in Children kehottaa EU:n toimielimiä ryhtymään toimiin, joilla tuetaan lapsia ja heidän perheitään tulevina vuosina. 

1. Hyväksytään kattava, sosiaalinen ja kestävä Eurooppa 2030 -strategia, jossa asetetaan tavoitteeksi köyhyyden ja lasten köyhyyden puolittaminen vuoteen 2030 mennessä.

Eurooppa 2020 -strategia otettiin käyttöön vuosien 2008–2009 finanssikriisin jälkeen. miljoonat eurooppalaiset työttömänä, köyhyyden ja sosiaalisen syrjäytymisen uhatessa. EU on tällä hetkellä uuden, ehkä syvemmän kriisin partaalla, jolla on ennennäkemättömät taloudelliset vaikutukset Euroopan kansalaisiin.

EU:n olisi nyt katsottava eteenpäin ja reagoitava päättäväisesti COVID19-pandemiaan ja torjuttava niitä vakavia sosioekonomisia seurauksia, joita unioni kohtaa tulevina vuosina.

Toistaiseksi Euroopan vihreä sopimus on ainoa EU:n esittämä pitkän aikavälin strategia. Hälyttävää kyllä, se ei ole laatinut yleistä vuoden 2020 jälkeistä strategiaa, jossa hahmotettaisiin unionin visiota tulevalle vuosikymmenelle. Vaikka ilmastonmuutoksen torjunta on ratkaisevan tärkeää, EU:n olisi otettava huomioon unionin nykyiset haasteet ja ehdotettava johdonmukaista monitahoista Eurooppa 2030 -strategia, joka kokoaa yhteen talouteen, sosiaaliseen osallisuuteen ja ympäristönsuojeluun liittyvät poliittiset toimet ja on linjassa YK:n Agenda 2030:n ja kestävän kehityksen tavoitteiden kanssa.

Tässä yhteydessä EU:n tulisi asettaa kunnianhimoinen tavoite äärimmäisen köyhyyden lopettamiseksi vuoteen 2030 mennessä ja köyhyyden ja sosiaalisen syrjäytymisen riskin vähentämiseksi 50 prosentilla. Tämä nostaa ainakin 55 miljoonaa ihmistä, joista 10 miljoonaa lasta, pois köyhyydestä ja sosiaalisesta syrjäytymisestä vuoteen 2030 mennessä. Se perustuu moniulotteiseen AROPE-indikaattoriin, joka mittaa köyhyyttä sen kaikissa muodoissa EU:ssa. Tässä tavoitteessa olisi otettava huomioon myös kauimpana jäljelle jääneet, joita voitaisiin lisäksi seurata köyhyysriskin suhteellisella mediaanikuilulla tai AROPE:lla, jonka kynnys on 40 prosenttia mediaanituloista.

2. Hyväksytään neuvoston suositus lapsitakauksesta, jossa on integroitu lähestymistapa ja joka sisältää taloudellisten resurssien saatavuuden, lasten pääsyn palveluihin ja heidän osallistumisensa.

Euroopan komissio on sitoutunut vähentämään lasten köyhyyttä EU:ssa käynnistämällä eurooppalaisen lapsitakuun, jolla tuetaan lasten pääsyä olennaisiin palveluihin.

COVID19:n leviäminen osoittaa selvästi, miksi kaikkien haavoittuvien ihmisten on voitava saada kohtuuhintaisia, laadukkaita ja osallistavia palveluita. Se on osoittanut, että EU:n jäsenvaltioiden olisi varmistettava kaikkien ihmisten pääsy terveyden suojeluun ja hoitoon heidän taloudellisista varoistaan ​​tai oleskelustatuksestaan ​​riippumatta, mutta heidän tarpeensa mukaan. Samaan aikaan tämä kriisi on myös osoittanut, kuinka tärkeää on varmistaa lasten riittävä ravinto. Lisäksi eristystoimenpiteissä korostetaan ihmisarvoisen asunnon saannin merkitystä, sillä monet ahtaissa asunnoissa ja asuinalueilla asuvat perheet (esim. romanisiirtokunnat, slummet ja squats), kodittomia perheitä, jotka asuvat kodittomien suojissa, sekä muuttoliikeperheet. Ylikansoitettuilla leireillä, hotspot-alueilla tai pidätyskeskuksissa asuvien on vaikeampi ottaa sosiaalista etäisyyttä tai eristyä ja vaarantaa itsensä ja asukkaansa. Lopuksi, tämä kriisi on korostanut lasten koulutuksen saatavuuden merkitystä ja hallitusten valmiutta tarjota kaikille lapsille yhtäläiset mahdollisuudet oppimiseen. Vaikka jotkin hallitukset ovat kehittäneet alustoja auttaakseen lapsia pääsemään etäopiskeluun, näin ei ole kaikkialla tai se ei tavoita kaikkia lapsia. Lisäksi köyhyydessä, hoidossa, turvakodissa tai vastaanottokeskuksissa elävillä lapsilla ei useinkaan ole mahdollisuuksia päästä etäopiskeluympäristöihin. Samoin olisi varmistettava lasten oikeuksien ja yksityisyyden suoja verkossa.

Vaikka lasten pääsy välttämättömiin palveluihin on ehdottoman tärkeää lasten hyvinvoinnille ja kehitykselle, tämä toimenpide ei sinänsä vähennä lasten köyhyyttä EU:ssa.

Ottaen huomioon ennakoitavissa olevat sosioekonomiset seuraukset, joita COVID19-pandemia tuo kaikkialla EU:ssa, on tärkeää, että perheitä tuetaan kokonaisvaltaisesti, koska lasten köyhyys liittyy hyvin pitkälti vanhemmille, jotka ovat matalapalkkaisessa työssä tai ovat työttömiä tai heillä on rajoitettu pääsy sosiaalietuuksiin.

Tämä kriisi aiheuttaa kiireellisen tarpeen omaksua järjestelmällinen lähestymistapa lasten köyhyyden torjumiseksi ja suojelemiseksi taloudellisilta häiriöiltä. Vahvat sosiaalisen suojelun järjestelmät, monialainen yhteistyö ja lasten osallistuminen perheeseen, yhteisöön ja päätöksentekoon ovat keskeisiä tämän toteutumisen kannalta.

Euroopan komission vuonna 2013 antama suositus investoinnista lapsiin oli kunnianhimoinen poliittinen kehys, joka omaksui kokonaisvaltaisen lähestymistavan lasten köyhyyden torjuntaan. Se kehotti EU:n jäsenvaltioita kehittämään kansallisia lasten köyhyyden vähentämisstrategioita, joilla varmistetaan

1. vanhempien pääsy resursseihin,
2. lasten pääsy kohtuuhintaisiin ja laadukkaisiin palveluihin ja
3. lasten oikeus osallistua kulttuuri- ja urheilutoimintaan ja päätöksentekoon.

Ottaen huomioon COVID19-kriisin ennakoidut vaikutukset lapsiin ja heidän perheisiinsä, tämä kokonaisvaltainen ja kattava lähestymistapa olisi säilytettävä ja sitä olisi vahvistettava antamalla lapsitakuuta koskeva neuvoston suositus.

3. Hyväksytään kunnianhimoinen EU-budjetti EU:n rahoituskaudelle 2021–2027 lasten köyhyyden vähentämisen ja sosiaalisen osallisuuden tukemiseksi.

Euroopan parlamentti vaati Euroopan sosiaalirahasto Plussaa koskevassa ehdotuksessaan 2021–2027 EU:n talousarvion lisäämistä 5,9 miljardilla eurolla ja vaati EU:n jäsenvaltioita osoittamaan 5 prosenttia ESR+-varoistaan ​​eurooppalaisen lapsitakuun toteuttamiseen.

Lisäksi Euroopan parlamentti korotti sosiaalisen osallisuuden edistämiseen tarkoitettua ESR+-korvamerkitystä 27 prosenttiin ja vähävaraisimpien tukemiseen osoitettua osuutta 3 prosenttiin.

COVID19-pandemian odotetaan jättävän miljoonia eurooppalaisia ​​työttömiksi tai matalapalkkaisiin työhön. Sen odotetaan myös testaavan sosiaali- ja lastensuojelujärjestelmiä. Euroopan sosiaalirahasto Plus tulee olemaan väline, jota EU:n jäsenvaltiot tarvitsevat ja jota käytetään eniten tulevina vuosina täydentämään kansallisia sosiaaliturvavälineitä ja ehkäisemään syrjäytymistä.

Euroopan komission puheenjohtaja Ursula Von der Leyen on todennut, että EU:n toipumiseksi COVID19-kriisistä tulisi hyväksyä uusi tehokas budjetti, joka sijoittaa rahaa älykkäällä ja kestävällä tavalla.

Siksi EU:n lapsiin sijoittamisen allianssi suosittelee voimakkaasti:

• Euroopan komissio päivittää ESR+ -ehdotuksensa lisäämällä huomattavasti varoja Euroopan parlamentin ehdotuksen mukaisesti, mukaan lukien 5 prosentin korvamerkitseminen eurooppalaisen lapsitakuun perustamiseen
• EU:n jäsenvaltioiden on sovittava ESR+:lle ehdotettujen varojen lisäämisestä Euroopan parlamentin ehdotuksen mukaisesti, mukaan lukien erityisrahoitus lapsitakuuneuvoston suosituksen täytäntöönpanoon.

Endnote

Yhteydet: