Yhteinen julkilausuma seuraavien eurooppalaisten ja rakennesijoitusrahastojen käytöstä terveys- ja sosiaalipalvelujen strategisiin investointeihin

EUREGHA (Euroopan alueelliset ja paikalliset terveysviranomaiset) ja EuroHealthNet (kansallisten kansanterveyslaitosten, alueellisten terveysviranomaisten ja niihin liittyvien organisaatioiden eurooppalainen kumppanuus) tunnustavat koheesiopolitiikan keskeisen roolin yhtenä tärkeimmistä eurooppalaisista investointipolitiikoista EU:n perussopimuksen tavoitteen saavuttamisessa. taloudellista, sosiaalista ja alueellista yhteenkuuluvuutta.

Päättyvällä ohjelmakaudella 2014-2020 Euroopan sosiaalirahasto (ESR) ja Euroopan aluekehitysrahasto (EAKR) kattaa huomattavia terveysinvestointeja; Sen tavoitteena oli parantaa palvelujen saatavuutta, kehittää erikoistunutta terveydenhuoltoinfrastruktuuria ja valmiuksia vähentää terveydellistä eriarvoisuutta sekä vauhdittaa terveydenhuolto- ja hoitouudistuksia. Yhteensä noin 9 miljardilla eurolla se osoitti koheesiopolitiikan merkittävän panoksen sosiaalisen ja taloudellisen lähentymisen tukemisessa kaikkialla Euroopassa samalla kun edistetään kansalaisten terveyttä ja hyvinvointia. Terveyden ja sosiaalisten investointien mahdollisuudet terveydenhuollon innovaatioihin, kansanterveyteen ja terveyserojen vähentämiseen vaativat kuitenkin edelleen merkittäviä parannuksia.

Sen vuoksi jäsenvaltioiden ja alueiden olisi seuraavalla ohjelmakaudella 2021–2027 pyrittävä osoittamaan parempia resursseja tarpeita vastaaviksi. Tämä voidaan saavuttaa käyttämällä Euroopan rakenne- ja investoinnit (ESI) varoja, joilla varmistetaan muun muassa tehokkaat investoinnit terveyden edistämiseen ja sairauksien ehkäisyyn, terveydenhuoltoon, sähköiseen terveydenhuoltoon ja terveyttä edistäviin palveluihin ja infrastruktuureihin (mukaan lukien sosiaaliset, taloudelliset, kulttuuriset ja ympäristölliset). Lisäksi COVID-19-pandemia on näkyvissä tarve lisätä investointeja terveydenhuolto- ja hoitojärjestelmien valmiuden, reagointikyvyn ja sietokyvyn vahvistamiseksi samalla kun varmistetaan rajat ylittävä yhteistyö kaikkialla Euroopassa. Solidaarisuus, kestävyys ja tasa-arvo ovat avainasemassa tämän kriisin ja sen tuhoisten sosioekonomisten seurausten voittamiseksi. EU:n koheesiopolitiikka ja -ohjelmat voivat edistää konkreettisia ratkaisuja, mutta merkittäviä uudistuksia tarvitaan.

Alueet ja kaupungit ovat lähellä kansalaisia ​​ja heillä on hyvät mahdollisuudet ymmärtää heidän terveydellisiä ja sosiaalisia tarpeitaan, haasteitaan ja mahdollisia toimivia ratkaisuja. Investointien terveyteen ja sosiaaliseen innovaatioon, kansanterveyteen ja sosiaalisiin infrastruktuureihin tulee kulkea käsi kädessä inhimilliseen pääomaan, taitoihin ja lukutaitoon tehtävien investointien kanssa. Tämä integrointi on parasta tehdä tasoilla, jotka ovat lähinnä edunsaajien tarpeita.

Siksi on äärimmäisen tärkeää toteuttaa kokonaisvaltaisia ​​alueellisia terveysstrategioita, jotka rakentuvat:

• Uusi hallinto: Terveys- ja hoitopolitiikkaa alueellisella tasolla määriteltäessä tulee olla halukkuutta päästä eroon terveys-, sosiaali-, talous-, kulttuuri- ja ympäristöpolitiikan välisistä siiloista ja varmistaa yhtenäisempien ratkaisujen ja budjettien kehittäminen. Tämä on erityisen tärkeää alueellisten toimintaohjelmien ja "älykkään erikoistumisen" strategioiden laadinnassa. Tätä varten alueellisten hallintoviranomaisten (usein alueellisten talousosastojen) ja terveysviranomaisten tulisi parantaa vuoropuhelua ja suunnitella investointeja, joilla voidaan vastata kansalaisten terveydellisiin ja sosiaalisiin tarpeisiin. Vahvempi vuoropuhelu yksiköiden, poliittisten päättäjien ja hallintovirkamiesten välillä, joilla on asiaankuuluvat vastuut, saattaa parantaa synergiaa ja investointien yhteensovittamista ERI-rahastojen ja muiden asiaankuuluvien EU-ohjelmien, kuten uusien ohjelmien, välillä. EU:n selviytymis- ja palautumisväline (RRF)plus EU4Terveys, Horizon Europe, InvestEU, Digital and Green Transition -rahastot.
• kumppanuudet: Jotta alueellinen terveysstrategia onnistuisi, on tärkeää ottaa kaikki asiaankuuluvat alueelliset sidosryhmät mukaan jäsenneltyyn vuoropuheluun, määritellä tyydyttämättömät tarpeet ja vastata niihin. Potilas- ja julkiset organisaatiot, terveys-, sosiaali- ja laajempi kansanterveysalan työvoimat, mukaan lukien kouluttajat ja kouluttajat, yritykset ja kansalaisyhteiskunnan organisaatiot, ovat kaikki keskeisessä asemassa terveyden ekosysteemissä, ja ne olisi otettava mukaan alusta alkaen toimitukseen, seurantaan ja arviointiin asti. Kun määritellään Toimintaohjelmat, On ratkaisevan tärkeää kuulla, jakaa ja viestiä tavoitteista, tavoitteista ja prioriteeteista, jotta kaikki mahdolliset kumppanit pystyisivät toteuttamaan tehokkaasti kaikkia toimitus- ja investointiketjuja.

• Parempi koordinaatio: Koheesiopolitiikan pitäisi tukea laajempia institutionaalisia uudistuksia eurooppalaisen ohjausjakson prosessissa, jota ohjaavat lähestymistavat Euroopan laajuiseen hyvinvointitalouteen, eurooppalaisen sosiaalisten oikeuksien pilarin täytäntöönpanoa koskeva välitön toimintasuunnitelma ja YK:n kestävän kehityksen Agenda 2030. On ratkaisevan tärkeää varmistaa vahva monitasoinen toimielinten välinen yhteistyö ERI-rahastojen toimintaohjelmat (OP) ja pitkän aikavälin suunnittelupolitiikan hankkeita. Strateginen kaukokatseisuus toiminnasta sekä kiireellisistä innovaatioista ja resursseista Recovery and Resilience Facility (RRF) voi auttaa ohjaamaan ja toteuttamaan näyttöön perustuvaa päätöksentekoa. Lukukausisykliin tulisi osallistua paremmin alueelliset, kunnalliset ja terveysviranomaiset, jotta sen suosituksista ja tuloksista tulee merkityksellisempiä ja johdonmukaisempia paikkakohtaisten tarpeiden ja ratkaisujen kanssa. Yhteistyöympäristön edistäminen paikallisten ja alueellisten terveysalan sidosryhmien kanssa kaikkialla EU:ssa auttaisi torjumaan jatkuvaa rakenteellista eriarvoisuutta ja rakentamaan yhteenkuuluvuutta.

• Strateginen käyttö Älykkäät erikoistumisstrategiat (S3): S3 on tärkeä väline eri politiikkojen ja rahastojen koordinoinnissa alueellisella tasolla, ja sitä tulisi hyödyntää edelleen Euroopan tasolla Älykkäät erikoistumisalustat (SSP). Teollisuuden modernisoinnin SSP sisältää lääketieteen teknologian ja yksilöllisen lääketieteen teema-alueina. On kuitenkin erittäin suositeltavaa käynnistää uusi SSP innovatiivisten terveys- ja hoitojärjestelmien uudistuksesta. Tämän pitäisi keskittyä prosessiinnovaatioihin ja järjestelmien kykyyn omaksua innovatiivisia ratkaisuja ja työskennellä uusien kumppanuuksien kanssa eri sektoreilla. Tämä foorumi voisi toimia katalysaattorina vuoropuhelun parantamisessa asiaankuuluvien poliittisten päättäjien, usein alue- ja kuntatasolla toimivien palveluntarjoajien, laajemman kansanterveysalan työntekijöiden ja kumppaneiden välillä (kuten edellä on esitetty ja määritelty). Tässä yhteydessä käytetään Alueidenvälinen innovaatioinvestointialoite Niiden olisi oltava joustavia ja helposti saatavilla, jotta vauhditetaan yleiseurooppalaisten arvoketjujen markkinointia ja täytäntöönpanoa.

• Euroopan alueiden välisen rajojen ja esteiden välisen yhteistyön parantaminen: Potentiaalina Euroopan terveysliitto Interregin kaltaisten ohjelmien parempaa strategista käyttöä voidaan ehdottaa kansallisilla raja-alueilla kaikkialla Euroopassa. Rajatylittävät terveydenhuollon ja hoidon parannukset voivat hyödyttää potilaita, koska ne mahdollistavat tasavertaisen pääsyn muiden jäsenvaltioiden terveyspalveluihin ja infrastruktuureihin, mukaan lukien diagnoosit ja kliiniset tutkimukset, jotka perustuvat periaatteeseen "helpoin, lähin, paras ja nopein” pääsy. Raja-alueet ovat luonnollisesti tämän yhteistyöprosessin eturintamassa käyttämällä EAKR:n varoja. Siksi, jotta voidaan ylläpitää onnistuneita aloitteita ja kehittää innovaatioita COVID-19-palautumiseen liittyvissä yhteyksissä, terveyden ja hoidon on asetettava etusijalle uudessa ESI-ohjelmassa. Vaihdetaan tietoa ja laajennetaan käytäntöjä kautta INTERREG auttaa vahvistamaan valmius- ja reagointivalmiuksia yli rajojen, mistä on tullut merkittävä tekijä pandemiakriisin aikana.

Asiaankuuluvat investoinnit tulisi kohdentaa seuraaville alueille:

• Terveyden edistäminen ja sairauksien ehkäisy: ESI-rahastot ovat edistäneet merkittävästi terveyden edistämistä ja sairauksien ehkäisyä tukemalla ohjelmia, jotka kohdistuvat väestötason muutoksiin, ikääntymiseen sekä työterveyteen ja -turvallisuuteen. Avaintekijä on monialainen yhteistyö, joka on olennaista toimenpiteissä, joissa käsitellään terveyden ja hyvinvoinnin sekä tasa-arvon sosiaalisia, taloudellisia ja ympäristötekijöitä. On selvää, että nyt pandemian toipumisen yhteydessä terveyden edistäminen ja sairauksien ennaltaehkäisy tulisi sisällyttää kaikilla politiikanteon tasoilla, jotta voidaan voittaa siilot ja yhdistää terveystoimet yhtenäisesti eri sektoreihin. Tämä jakaa tietoa ja kokemuksia, tarjoaa mittakaavaetuja ja valmiuksien kehittämistä sekä tukee julkisia instituutioita, taloudellisia toimijoita ja kansalaisyhteiskuntaa toteuttamaan suoritteita tehokkaasti. Ei-tarttuvien, kroonisten ja tartuntatautien lisääntyvien monimutkaisten riskitekijöiden, käyttäytymismuutosten ja epätasa-arvon poistaminen edellyttää validoituja terveyden edistämiseen ja sairauksien ehkäisyyn liittyviä toimia, joita täydennetään hallituksen politiikoilla ja ohjelmilla muilla aloilla, esimerkiksi verotus- tai kulutustoimenpiteillä. Siksi EU:n varojen tehokas käyttö eri sektoreilla, alueilla ja yhteisöissä terveyden edistämiseen ja ehkäisyyn on sekä strategista että käytännöllistä.

• Terveyspääoma: Väestörakenteen ja teknologiset muutokset lisäävät paineita terveydenhuoltojärjestelmiin ja kansalaisiin kaikkialla EU:ssa. Jäsenvaltioiden budjeteilla voi olla vaikeuksia kattaa riittävästi kasvavat tyydyttämättömät terveystarpeet, mutta terveydenhuollon yleinen saatavuus on keskeinen edellytys terveyserojen vähentämiselle. Henkilöresurssit ja taloudelliset resurssit ovat myös välttämättömiä, jotta kaikilla olisi mahdollisuus saada korkealaatuista koulutusta, työllisyyttä ja sosiaaliturvaa, ehkäistä haittoja ja edistää hyvinvointia. Lisäämällä tai täydentämällä kansallisia budjetteja koheesiopolitiikka ja siihen liittyvät EU-varat voivat parantaa merkittävästi terveys- ja sosiaalipalvelujen saatavuutta, parantaa elämänlaatua ja parantaa sekä äskettäin määriteltyihin että olemassa oleviin "haavoittuvassa asemassa oleviin ryhmiin kuuluvien" ihmisten sosioekonomisia olosuhteita. Tällaiset rahastot ovat siksi keskeinen väline terveyttä ja eriarvoisuutta torjuttaessa. A "koko hallitus ja koko yhteiskunta" Julkisen ja yksityisen sektorin kattava lähestymistapa tarvitaan kaikilla tasoilla paikallisesta kansainväliseen, jotta saavutettaisiin todella yhtenäinen, tasapuolinen ja yleinen vakiintuneiden oikeuksien ja palvelujen tarjoaminen sekä asiaankuuluvien varojen käyttö.

• Investointi inhimilliseen pääomaan: Investoinnit ihmisiin (palvelut, verkostot, taidot, oppiminen, tietoisuus) ovat erittäin tärkeitä terveys- ja sosiaalisektoreille. Se on tärkeä kumppani (yleensä korkeamman profiilin) ​​infrastruktuurihankkeissa. Itse asiassa nykyaikainen terveyspoliittinen ajattelu puoltaa kestävää siirtymistä sairaala- ja laitospohjaisesta hoidosta kustannustehokkaaseen ennaltaehkäisyyn ja edistämiseen perus- ja yhteisömenetelmien avulla, mikä vähentää infrastruktuurimenojen kestämättömiä kustannuksia. The Euroopan sosiaalirahasto, jota hallinnoidaan alueellisella tasolla ja joka toimii yhteistyössä muiden asiaankuuluvien ohjelmien, kuten Erasmus +, voi olla tärkeä rooli terveydenhuolto- ja hoitotyövoiman, erityisesti digitaalisten taitojen, kehittämisessä ja uudelleenkoulutuksessa. Näitä ovat muun muassa ihmisten koulutus ja työskentely niillä laajemmilla sektoreilla, jotka tarjoavat ennaltaehkäisyä ja edistämistä terveydenhuolto- ja sosiaalijärjestelmän merkityksellisen muutoksen saavuttamiseksi. Ne tuovat myös yhtenäisiä yhteiskunnallisia etuja parantamalla lukutaitoa, elinikäistä oppimista, työllistettävyyttä, työ- ja perhe-elämän tasapainoa, sosiaalista osallisuutta ja aktiivista ikääntymistä.

• Sosiaaliset ja vihreät infrastruktuurit: Vaikka joitakin laajamittaisia ​​infrastruktuuri-investointeja tarvitaan edelleen aluekehitystarpeiden ja väestörakenteen muutosten huomioon ottamiseksi, on tärkeää, että niihin sisältyy tarve oikeudenmukaiseen siirtymiseen ja vihreisiin infrastruktuureihin, mukaan lukien koko terveydenhuolto ja hoito. Terveyspalvelujen saatavuuden sekä sosiaali- ja ympäristöpolitiikan välisiä yhteyksiä olisi vahvistettava kaikilla tasoilla. Terveys- ja sosiaalialan investointien suunnittelun ja tukemisen sosiaaliseen osallisuuteen ja kestävyyteen liittyvien tavoitteiden laajemmissa puitteissa pitäisi vahvistaa sitä tosiasiaa, että ihmisten mahdollisuudet saada laadukkaita terveys- ja hoitopalveluita tai -tiloja voivat vaikuttaa voimakkaasti sosiaaliseen osallisuuteen ja köyhyyteen. Näitä ovat asuminen, turvatilat, liikenne ja liikkuvuusohjelmat.

• Terveydenhuoltojärjestelmän muutos: ERI-rahastot olisi kohdennettava "varmistaa siirtyminen kohti kestävämpää, kestävämpää, innovatiivisempaa ja laadukkaampaa ihmiskeskeistä terveydenhuolto- ja hoitojärjestelmää” kuten Horisontti Eurooppa -kumppanuudessa todetaan "Terveys- ja hoitojärjestelmien muutos". Synergiaet välillä Horizon Europe, EU4Terveys, EAKR ja ESR+ ovat avainasemassa kaikkien asiaankuuluvien sidosryhmien välisen yhteistyön varmistamiseksi ja innovaatioiden nopeuttamiseksi. Tämä siirtyminen arvoon perustuvaan lähestymistapaan, jossa investoidaan tulosten mittaamiseen, tiedon keräämiseen ja eri tietojärjestelmien yhteentoimivuuden parantamiseen, edistää EU:n laajuisten kestävän ja sosiaalisen elpymisen, poliittisen ja sosiaalisen elpymisen tavoitteiden saavuttamista. Monivuotinen rahoituskehys Tavoitteet ja YK:n Agenda (SDG) 2030 tavoitteita.

EUREGHA ja EuroHealthNet jatkavat EU:n seuraavaa pitkän aikavälin talousarviota koskevien EU:n toimielinten välisten neuvottelujen seurantaa, neuvontaa ja osallistumista niihin ja kehottavat neuvottelukumppaneita ottamaan huomioon edellä mainitut suositukset ohjelmien ja politiikkojen täytäntöönpanossa. Tarve varmistaa vahva keskittyminen terveyteen tasapuoliseen ja kaikkien hyvinvointiin ei ole koskaan ollut tärkeämpää. Nyt on aika vahvistaa investointeja terveydenhuolto- ja hoitojärjestelmien valmiuden, reagointikyvyn ja sietokyvyn vahvistamiseksi varmistamalla rajat ylittävä ja alueiden välinen yhteistyö kaikkialla Euroopassa. Organisaatiomme, jäsenemme ja kumppanimme voivat tämän kautta edistää Euroopan terveen, oikeudenmukaisen ja kestävän elpymisen tavoitteen toteutumista. Meillä on tietoa ja tahtoa auttaa näiden yhteisten tavoitteiden saavuttamisessa.

Meistä:

EuroHealthNet on voittoa tavoittelematon kumppanuus järjestöjen, virastojen ja lakisääteisten elinten kanssa, jotka työskentelevät kansanterveyden, sairauksien ehkäisyn, terveyden edistämisen ja eriarvoisuuden vähentämisen parissa. Missiomme on parantaa ja ylläpitää terveyttä Euroopan valtioiden välillä ja sisällä terveyden sosiaalisiin tekijöihin liittyvien toimien avulla ja puuttua terveyseroihin.

Euroopan alue- ja paikallisterveysviranomaiset (EUREGHA) on Brysselissä sijaitseva verkosto, johon kuuluu 17 aluetta 10 Euroopan maasta. EUREGHAn tehtävänä on tuoda alueelliset ja paikalliset terveysviranomaiset yhteen keinona parantaa terveyspolitiikkaa Euroopassa. Näin tehdessään EUREGHA myös perustaa ja edistää yhteistyötä jäsentensä, Euroopan unionin toimielinten sekä yleiseurooppalaisten terveysverkostojen ja -järjestöjen kanssa, jotka työskentelevät kansanterveyden ja terveydenhuollon parissa.