Kirje EPSCO-neuvostolle: Tehokkaampien investointien ja uudistusten tarve kohti kestäviä terveys- ja hoitojärjestelmiä
Bryssel, 9th kesäkuu 2020
Arvoisat terveys- ja sosiaaliministerit,
Hyvät terveys- ja sosiaalipoliittiset avustajat,
Tehokkaampien investointien ja uudistusten tarve kohti kestäviä terveys- ja hoitojärjestelmiä
Tämän päivän EPSCO-kokouksen valossa EuroHealthNet pyrkii tällä kirjeellä tarjoamaan sinulle näyttöön perustuvaa lisätietoa, joka tukee kunnianhimoisempia ja tehokkaampia investointeja ja uudistuksia kohti kestäviä ja tarpeisiin perustuvia terveys- ja hoitojärjestelmiä. Tämä sisältää terveyden edistämisen, sairauksien ennaltaehkäisyn ja terveydellisen eriarvoisuuden vähentämisen. Työhyvinvoinnin parantaminen ja ihmisarvoisten työolojen tukeminen, mukaan lukien työssäkäyvien köyhyyden torjuminen sekä työ- ja perhe-elämän tasapaino, ovat osa ratkaisua. Tällä kriittisellä hetkellä jokaiselle maallemme on mahdollisuuksia. Voit auttaa luomaan kestävämpiä terveysjärjestelmiä. Voit varmistaa, että pandemiasta ja sen taloudellisista seurauksista toipuminen on nopeaa, tehokasta ja osallistavaa kohdistamalla toimenpiteet kohti yhteisiä kestävyyden ja oikeudenmukaisuuden tavoitteita.. Näitä mahdollisuuksia ei pidä hukata.
Pandemia on paljastanut syvän systemaattisen eriarvoisuuden terveydessä. Tämä näkyy altistumisessa infektioille, kuolleisuusluvuissa ja samanaikaisissa kroonisissa sairauksissa, jotka ovat erittäin keskittyneet sosiaalisesti ja lääketieteellisesti haavoittuviin väestöryhmiin. Eurooppa valmistautuu uuteen pitkäaikaiseen, syvään taantumaan. Emme ole vieläkään toipuneet vuoden 2008 kriisin vaikutuksista, jotka johtivat kroonisten sairauksien huomattavaan lisääntymiseen ja terveyskuilun syvenemiseen. Nämä liittyvät huonon terveyden taustalla oleviin rakenteellisiin tekijöihin; huonot elin- ja työolot johtavat huonoon ja epätasa-arvoiseen terveyteen ja hyvinvointiin. Tämä heijastuu viimeaikaisissa tärkeissä raporteissa, kuten EC/OECD:ssä Health at A Glance (2018)ja WHO:n European Health Equity Status Report (2019).
Meillä on kaikki työkalut ja tieto siitä, mikä suojelee ihmisten terveyttä ja hyvinvointia taloudellisten vaikeuksien todennäköisiltä tuhoisilta seurauksilta. Terveys- ja sosiaalialan menojen säästöjä on vältettävä.
Mitä tulee EU:n pitkän aikavälin talousarviota (monivuotinen rahoituskehys 2021–2027) koskevassa tarkistetussa ehdotuksessa terveydenhuollolle annettuun uuteen sysäykseen, kun taas erillisen uuden ja runsaasti resursseja sisältävän EU4Health-ohjelman luominen on tervetullut toimenpide. – EuroHealthNet kehottaa varmistamaan terveys- ja sosiaalipolitiikan välisen vahvan synergian ja täydentävyyden kaikissa sen säännöksissä. Huolimatta siitä, että "terveys" on poistettu Euroopan sosiaalirahastosta, kehotamme teitä varmistamaan, että terveyden sosiaaliset tekijät ja "terveys kaikissa politiikoissa" -periaatteet ovat voimassa. Meillä ei vain ole varaa käsitellä terveydellisiä tai sosiaalisia kysymyksiä erillään. EuroHealthNet toistaa pitkäaikaisen kehotuksensa kiireellisesti vahvistaa ja tarkistaa perusterveydenhuollon ja paikallisten terveydenhuollon työntekijöiden arvoa, resursoida tehokkaasti ennaltaehkäiseviä toimia ja rakentaa kestäviä ja terveyttä edistäviä paikkoja ja yhteisöjä integroidulla ja ihmiskeskeisellä tavalla. Nämä lähestymistavat ovat kustannustehokkaita ja tuovat sijoitukselle korkean sosiaalisen tuoton.
Euroopan komission omat arviot osoittavat, että julkisten menojen tarve EU:n terveydenhuoltojärjestelmien uudelleensuuntaamiseen "todennäköisesti ylittää" 70 miljardia euroa eli noin 0.6 prosenttia EU:n BKT:sta, vaikkakin maiden välillä on suuria eroja. Viime vuosikymmenen aikana terveyden edistämisen ja sairauksien ehkäisyn keskimääräiset vuotuiset kokonaisbudjetit kaikkialla Euroopassa ovat pysähtyneet 2.5 prosenttiin terveydenhuollon kokonaismenoista, kun taas 70–80 prosenttia terveyteen liittyvistä kustannuksista aiheutuu pitkälti ehkäistävissä olevista kroonisista sairauksista. Tässä rahastojen pitäisi olla tehokkaampia ja tehokkaampia.
Lisäksi terveyserot vähentävät taloudellista ja sosiaalista tuottavuutta ja johtavat korkeampiin terveydenhuolto- ja hyvinvointikustannuksiin, jotka ovat arviolta 980 miljardia euroa vuodessa eli 9.4 prosenttia EU:n BKT:sta. Elinajanodoteerojen pienentäminen 50 prosentilla toisi maille rahallista etua 0.3–4.3 prosentin BKT:stä. WHO Europen uusin raportti tukee myös investointien nopeuttamista politiikan aloilla, jotka vaikuttavat terveyden tasapuolisuuteen terveydenhuoltopalvelujen lisäksi – tuloturvaan ja sosiaaliturvaan, elinoloihin, sosiaaliseen ja inhimilliseen pääomaan sekä työ- ja työoloihin. Tärkeää ja rohkaisevaa on, että nämä edut voidaan saavuttaa "yhden hallituksen elinaikana". EuroHealthNet toistaa huolensa siitä, että terveyden edistämisen, sairauksien ennaltaehkäisyn ja terveyteen liittyvän tasapuolisuuden priorisointi ja suora rahoitus eivät edelleenkään riitä kestävien vaikutusten saavuttamiseen ja saavutettujen hyötyjen säilyttämiseen nykyisessä COVID-19:n jälkeisessä tilanteessa.
Siirtyminen sosiaalisesti oikeudenmukaisempaan pandemiasta toipumiseen ja vastustuskyvyn rakentamiseen talouden taantumaa vastaan on hyväksi terveydelle ja taloudelle. Sillä on julkinen tuki, ja se on edelleen ratkaisevan tärkeä terveydellisen ja sosiaalisen eriarvoisuuden vähentämisessä. Suhtaudumme myönteisesti yhä sosiaalisempaan eurooppalaiseen ohjausjaksoon mahdollisena kansanterveyden "pelin muuttajana" kansallisten uudistusten ohjaamiseksi kestävämmän ja tasa-arvon suuntaan. Tämä kunnioittaa kansallisia oikeuksiasi sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisessä ja tarjoamisessa sekä EU:n perussopimusten hyvinvoinnin ja kansanterveyden suojelun tavoitteiden toimivaltaa kaikissa EU:n politiikoissa. Tätä työtä olisi ohjattava Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin ja sen tulevan toimintasuunnitelman mukaisesti. Vain silloin voidaan toteuttaa edellytykset uusille eurooppalaisille poliittisille painopisteille – vihreän ja digitaalisen siirtymisen tavoitteille.
Siksi suosittelemme, että ryhdyt konkreettisiin toimiin EPSCO-neuvostossa, jotta parempaa terveyttä kaikille, sosiaalinen tasa-arvo ja kestävä hyvinvointi asetetaan muutetun monivuotisen rahoituskehyksen ja EU:n elvytyssuunnitelmien politiikan ja täytäntöönpanotoimenpiteiden ytimeen. Suosittelemme, että hyödynnät eurooppalaisen ohjausjakson 2020 sykliä, jossa kaikille EU:n jäsenvaltioille annettiin ensimmäistä kertaa terveydenhuoltoa koskevia maakohtaisia suosituksia..
Jotta tämä onnistuisi, voit luottaa jatkuvaan tukeemme ja yhteistyöhön.
Kunnioittavasti
Caroline Costongs
Johtaja, EuroHealthNet
EuroHealthNet on Euroopan johtava terveyden, tasa-arvon ja hyvinvoinnin kumppanuus, jolla on keskeisiä toimia politiikan, käytännön ja tutkimuksen alalla. Sen ainutlaatuinen painopiste on terveydellisen eriarvoisuuden vähentämisessä terveyden sosiaalisiin tekijöihin liittyvillä toimilla, kestävän kehityksen tavoitteita integroimalla ja terveydenhuoltojärjestelmien muuttamisella. Sen pääjäsenet ovat viranomaisia ja lakisääteisiä elimiä, jotka vastaavat kansanterveydestä, terveyden edistämisestä ja tautien ehkäisystä kansallisella, alueellisella ja paikallisella tasolla. www.eurohealthnet.eu
Katso myös:
- Toipumisvaiheen prioriteeteista keskusteltiin EuroHealthNetin yleisneuvoston kokouksessa, 4. kesäkuuta 2020
- EuroHealthNet (2020). Mitä COVID-19 opettaa meille eriarvoisuudesta ja terveysjärjestelmiemme kestävyydestä. lausunto. https://eurohealthnet.eu/COVID-19
- EuroHealthNet (2018). EuroHealthNet vaatii uusia ja parempia lähestymistapoja terveyden edistämisen ja terveyden tasapuolisuuden rahoittamiseen. lausunto. https://eurohealthnet.eu/publication/eurohealthnet-general-council-statement-june-2018/
- EuroHealthNet (2020). Mitä COVID-19 opettaa meille eriarvoisuudesta ja terveysjärjestelmiemme kestävyydestä. lausunto. https://eurohealthnet.eu/COVID-19
- Euroopan komissio/OECD (2018). Health at a glance: Eurooppa 2018. Terveystila EU:n syklissä. https://doi.org/10.1787/health_glance_eur-2018-en
- WHO Eurooppa (2019). Terve, vauras elämä kaikille: European Health Equity Status Report. https://www.who.int/europe/publications/i/item/9789289054256
- Masters, R. et ai. (2016). Kansanterveystoimien sijoitetun pääoman tuotto: järjestelmällinen katsaus. Journal of Epidemiology and Community Health, osa 71(8) https://jech.bmj.com/content/71/8/827
- Euroopan komissio (2020). Euroopan elpymistarpeiden tunnistaminen. Komission yksiköiden valmisteluasiakirja, joka liittyy tiedonantoon Euroopan hetki: Korjaa ja valmistaudu seuraavaan sukupolveen. https://ec.europa.eu/info/sites/info/files/economy-finance/assessment_of_economic_and_investment_needs.pdf
- Euroopan komissio/OECD (2018). Health at a glance: Eurooppa 2018. Terveystila EU:n syklissä. https://ec.europa.eu/health/sites/health/files/state/docs/2018_healthatglance_rep_en.pdf
- WHO Eurooppa (2019). Terve, vauras elämä kaikille: European Health Equity Status Report. https://www.who.int/europe/publications/i/item/9789289054256
- EuroHealthNet (2019). Eurooppalainen ohjausjakso 2019 terveyden tasapuolisuuden näkökulmasta.











