WHO:n Euroopan aluekomitean 70. istunto pidettiin 14.–15. syyskuuta 2020. Euroopan alueen hallintoelin kokoontui keskustelemaan ja ryhtymään yhteisiin toimiin tärkeissä terveyskysymyksissä, kuten terveyden tasapuolisuus ja perusterveydenhuolto. Aluekomitean kokouksessa tehdyt päätökset vaikuttavat politiikkaan, joka ohjaa suuren osan toimista alueen terveyden parantamiseksi.

Lisätietoja vuoden 2020 aluetoimikunnasta löydät täältä.

Tunnustettuna valtiosta riippumattomana toimijana EuroHealthNet on antanut kaksi lausuntoa WHO:n Euroopan aluekomitean 70. istuntoon.

Alustava esityslistan kohta 2b: Terveydentila WHO:n Euroopan alueella, mukaan lukien COVID-19-pandemian opetukset

COVID-19-pandemia on paljastanut tuskallisesti terveydelliset ja sosiaaliset eriarvoisuudet kaikkialla Euroopassa. Kansanterveydestä vastaavat EuroHealthNet-kumppanit ovat olleet etulinjassa suojelemassa, neuvomassa ja toimittamassa oikea-aikaista tietoa pandemian alusta lähtien. Käytämme tilaisuutta hyväksemme ja kiitämme kaikkia kollegoita heidän väsymättömistä ponnisteluistaan. Seisomme yhdessä WHO Europen ja sen kumppaneiden kanssa valmiina tukemaan elpymistä, joka ei johda ainoastaan ​​vahvempiin terveysjärjestelmiin vaan myös oikeudenmukaisempaan ja kestävämpään yhteiskuntaan.

Monille ihmisille ei ole niin kutsuttua "uutta normaalia" henkilökohtaisia ​​sopeutumisia, joihin he haluaisivat palata. Pelkästään uudelleenrakentamisella vaaranamme säilyttää menneisyyden ongelmat. Sen sijaan on aika luoda järjestelmiä ja rakenteita, jotka toimivat kaikille, ei vain harvoille onnekkaille. Heidän pitäisi kohdata tehokkaasti huomisen haasteet, olivatpa kyseessä uusia pandemioita tai "kroonisempia hätätilanteita", kuten tarttumattomia sairauksia, mielenterveysongelmia ja ilmastonmuutosta.

Kasvavat todisteet COVID-19-pandemiasta osoittavat, kuinka se on pahentanut ja korostanut olemassa olevia terveyseroja¹.

• Heikkoa koulutettujen miesten kuolleisuus on korkein työikäisten aikuisten keskuudessa².
• Mustat kuolevat todennäköisemmin COVID-19:ään kuin valkoiset³.
• Suurin osa kuolleista on niitä, joilla on taustalla olevia sairauksia, kuten korkea verenpaine tai diabetes⁴; kun taas yhä useammat sosiaalisesti ja taloudellisesti heikommassa asemassa olevat ihmiset kärsivät enemmän näistä pitkälti ehkäistävissä olevista sairauksista⁵.
• Maahanmuuttajat, turvapaikanhakijat ja romanit, jotka jo kokevat terveydellistä eriarvoisuutta, ovat 26 prosentin joukossa Euroopan ihmisistä, jotka elävät ahtaissa tiloissa.⁶. Naiset ja LGBTI-ihmiset ovat vankeudessa alttiimpia ihmisten väliselle väkivallalle.
• Taloudelliset tekijät, kuten köyhyys ja työttömyys, erityisesti säästöpolitiikan yhteydessä⁷ ovat yhteydessä masennukseen, ahdistukseen ja itsemurhaan⁸. Työttömät tai taloudellisista vaikeuksista kärsivät ihmiset, lapsiperheet ja henkilöt, joilla on jo mielenterveysongelmia, ovat kaikki todennäköisemmin haavoittuvaisia ​​näille talouden taantuman mielenterveysvaikutuksille.⁹.

Sosiaalisen suojelun järjestelmiin ja terveysvaikutuksiin kohdistuvat paineet liittyvät toisiinsa ja ovat monimutkaisia, mutta niihin on puututtava10. Ne kokevat voimakkaimmin epävarmoissa tai heikosti koulutetuissa töissä olevat sekä heikommassa asemassa olevien yhteisöjen ihmiset, jotka kokevat huonompia asumis- ja elinoloja sekä ympäristön eriarvoisuutta11. Koulujen sulkemiset vaikuttavat eniten nuoriin, ja he kohtaavat myöhemmin haasteita työnhaussa.

Joten meidän kaikkien on toimittava. Terveyden suojelu on kaikkien vastuulla. Hyvä terveys alkaa yhteisöistä. Meidän on tarkasteltava kriittisesti terveysjärjestelmiemme rakennetta, kestävyyttä ja kykyä ehkäistä sairauksia ja suojella kaikkia sosiaalisesta asemasta riippumatta. Meidän kaikkien on toimittava tehdäksemme toipumisesta oikeudenmukaista ja terveyttä edistävää, mikä johtaa maailmanlaajuiseen "hyvinvointitalouteen" ja kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamiseen.

Koska jäsenvaltiot ja kansainväliset järjestöt, mukaan lukien WHO Europe, pyrkivät tasapainottamaan pandemian lieventämistä ja varmistamaan terveen toipumisen, kehotamme kaikkia kumppaneita yhdistämään tietämyksen ja kokemuksen edistymisen edistämiseksi, emmekä palaa vanhoille tavoille, jotka epäonnistuivat liian monilta ihmisiltä.

Tiedämme, mikä voi toimia, kiitos lukuisten yksittäisten maiden resurssien ja todisteiden sekä WHO:n Euroopan terveyden tasapuolisuutta koskevan työn12. Pandemian uudet todisteet ovat korostaneet näitä tarpeita ja ratkaisuja sekä tunnistaneet uusia ongelmia ja toiveita. On meidän kaikkien tehtävä soveltaa tätä oppimista lopullisesti.

¹ Bergamini, E. (2020). Kuinka COVID-19 paljastaa epätasa-arvon. Bruegel.org. Saatavilla osoitteessa: https://www.bruegel.org/2020/03/how-covid-19is-laying-bare-inequality
² Wise, J. (2020). Matalasti koulutetuilla miehillä on korkein työikäisten aikuisten kuolleisuus. BMJ. 369:1906. Saatavilla osoitteessa: https://www.bmj.com/content/369/bmj.m1906
³ Tilastovirasto (2020). Koronavirukseen (COVID-19) liittyvät kuolemat etnisten ryhmien mukaan, Englanti ja Wales: 2. maaliskuuta 2020–10. huhtikuuta 2020. Saatavilla osoitteessa: https://www.ons.gov.uk/peoplepopulationandcommunity/birthsdeathsandmarriages/deaths/articles/coronavirusethniceswales/coronavirusethnicesath 2. maaliskuuta 2020 - 10. huhtikuuta 2020
⁴ Stuckler, D., Reeves, A., Loopstra, R., Karanikolos, M., McKee, M. (2017). Säästötoimet ja terveys: vaikutukset Isossa-Britanniassa ja Euroopassa. European Journal of Public Health. 27(4):18-21. Saatavilla osoitteessa: https://academic.oup.com/eurpub/article/27/suppl_4/18/4430523
⁵ McNamara, CL, Balaj, M., Thomson, KH, Eikemeo, TA, Solheim, EF, Bambra, C. (2017). Ei-tarttuvien sairauksien sosioekonominen jakautuminen Euroopassa: Euroopan sosiaalitutkimuksen (2014) terveyden sosiaalisia tekijöitä käsittelevän erityismoduulin havainnot. European Journal of Public Health. 27(1):22-26.
⁶ EU-SILC (2018). Euroopan unionin tilastot tuloista ja elinoloista. Saatavilla osoitteessa: https://ec.europa.eu/eurostat/web/microdata/europeanunion-statistics-on-income-and-living-conditions
⁷ Bambra C. (2011). Työ, työttömyys ja terveyserojen poliittinen talous. Journal of Epidemiology and Community Health. 65(9):746-50.
⁸ Lund C, Brooke-Sumner C, Baingana F, et ai. (2018). Mielenterveyshäiriöiden sosiaaliset tekijät ja kestävän kehityksen tavoitteet: systemaattinen katsaus katsaukseen. Lancetin psykiatria. 5(4):357-69.
⁹  Frasquilho D, Matos MG, Salonna F, et ai. (2016). Mielenterveyden tulokset talouden taantuman aikana: systemaattinen kirjallisuuskatsaus. BMC:n kansanterveys. 16(1):115.
¹⁰ Banks J, Karjalainen H, Propper C. (2020). Taantuma ja terveys: Koronaviruksen aiheuttamat pitkän aikavälin terveysvaikutukset. Fiskaalisten tutkimusten instituutti. Saatavilla osoitteessa: https://www.ifs.org.uk/uploads/BN281-Recessions-and-health-The-long-term-health-consequences-ofresponses-to-COVID-19-FINAL.pdf
¹¹ WHO Eurooppa (2019). Ympäristön terveyserot Euroopassa. Toinen arviointiraportti. Saatavilla osoitteessa: https://apps.who.int/iris/bitstream/handle/10665/325176/9789289054157-eng.pdf?sequence=1&isAllowed=y
¹² WHO Eurooppa (2019). WHO:n European Health Equity Status Report -aloite. Saatavilla osoitteessa: https://www.euro.who.int/__data/assets/pdf_file/0016/411343/HESRi-case-studies-en.pdf

Esityslistan alustava kohta 4 Eurooppalainen työohjelma 2020–2025: "Yhteinen toiminta paremman terveyden puolesta Euroopassa"

EuroHealthNet pitää tervetulleena WHO:n eurooppalaisen työohjelman (EPW) 2020–2025 luonnosta. Siinä korostetaan periaatetta "älä jätä ketään jälkeen" on erinomainen. Vastauksemme keskittyy kolmeen aiheeseen.

1. Terveyseroihin puuttuminen;
2. Siirtyminen kestäviin terveydenhuoltojärjestelmiin, jotka liittyvät paremmin terveystuloksiin vaikuttaviin tekijöihin;
3. Panostaminen terveyskriisivalmiuden sosiaaliseen puoleen.

Elinajanodotteen parantaminen ja muut objektiiviset terveystuloksia mittaavat mittarit ovat alkaneet horjua ja joissain tapauksissa jopa kääntyneet päinvastaiseksi. Terveyserot kasvoivat jo ennen COVID-19-pandemiaa. Tarvitsemme sitoutuneen lähestymistavan kaikilla tasoilla, myös poliittisella tasolla, haavoittuvien väestöryhmien terveyden ja hyvinvoinnin käsittelemiseksi. Haavoittuvuuden käsite on määriteltävä uudelleen, jotta se vastaa muuttuviin sosioekonomisiin realiteetteihin. Kansanterveydestä vastaavien elinten kumppanuutena, jotka ovat huolissaan kasvavasta terveyseroista, tarvitsemme EPW:n tukea kannustaaksemme kunnianhimoisia toimia terveyden tasapuolisuuden ja siihen liittyvien terveyden sosiaalisten, taloudellisten ja ympäristötekijöiden (SEED) edistämiseksi.

Kaikkien mekanismien tulisi puolustaa terveyden edistämisen, ennaltaehkäisevien palvelujen ja muiden kansanterveystoimien vahvistamisen tärkeyttä. Meidän on muutettava kamppailevat hoitojärjestelmät terveyttä edistäviksi palveluiksi, jotka vastaavat ennakoivasti esiin nouseviin haasteisiin ja kestävät sokkeja ja kriisejä. Terveyden edistämisen periaatteet liittyvät läheisesti käyttäytymistieteisiin ja terveellisempien valintojen sisällyttämiseen terveysstrategioihin, kuten myös yhdessä EPW:n lippulaiva-aloitteista on esitetty. Mutta monille ihmisille henkilökohtaiset valinnat ovat luksusta. Meidän on luotava tasapuoliset mahdollisuudet ja parannettava kaikkien ihmisten ja yhteisöjen kykyä parantaa terveystuloksia. Myös kaupallisiin terveyteen vaikuttaviin tekijöihin, jotka vaikuttavat haitallisesti käyttäytymiseen, ja taustalla oleviin tekijöihin olisi kiinnitettävä huolellisesti huomiota.

COVID-19-pandemian aikana olemme nähneet valtavasti varoja hillitsemiseen ja kriisiin varautumiseen. Tämä on kohdistunut pääasiassa terveydenhuoltopalveluihin ja talouteen. On otettava huomioon terveydenhuollon ammattilaisten akuutit tarpeet ja lisättävä sairaaloiden kapasiteettia. Samanaikaisesti kriisien hallinnan ja varautumisen rahoittamista psykososiaalisella lähestymistavalla, joka edistää resilienssiä, yhteisöllisyyttä ja integroitua sosiaalista tukea, on harkittu vähäisemmässä määrin. Tätä lähestymistapaa olisi tasapainotettava terveyttä koskevan hallitsevan biolääketieteellisen lähestymistavan vahvistamisen kanssa.

Meidän on rakennettava uusia ja parempia siltoja kansanterveyden ja perusterveydenhuollon välille sekä terveydenhuoltoalan (mukaan lukien mielenterveys), sosiaalisektorin ja koko talouden välille. Terveyden tasapuolisuuden vaikutusten arvioinnit on sisällytettävä elpymismekanismeihin ja pyrittävä vaimentamaan taloudellisten ja työmarkkinoiden sokkien terveysvaikutuksia. Tarvitsemme integroitua ja koordinoitua monialaista poliittista toimintaa, jota ohjaavat YK:n kestävän kehityksen tavoitteet, Health-in-all-Policies -strategia ja yleistavoite vähentää terveydellistä eriarvoisuutta.¹. Kansanterveysalan työntekijöiden osaamista tarvitaan parantamaan terveyden edistämisen, sairauksien ennaltaehkäisyn, tehtävien siirtämisen ja digitaalisen terveyslukutaidon osalta. Uusia rahoitusmekanismeja on etsittävä kansanterveystyön tehostamiseksi. Haluamme olla mukana vaikuttamassa tähän vaikuttaviin investointeihin Terveyttä edistävien palveluiden rahoitusta käsittelevän sähköisen oppaamme kautta.

Jos ohjelma toteutetaan visionsa mukaisesti, se voi auttaa vastaamaan ihmisten tarpeisiin sosiaalisten kaltevuustasojen mukaisesti varojen, vallan ja resurssien oikeudenmukaisen jakautumisen yhteydessä. Suhtaudumme myönteisesti EPW:n entistä vahvempaan painotukseen kansallisten terveysviranomaisten johtajuudessa ja valmiuksien hyödyntämisessä WHO Europen strategisen ohjauksen kautta yhteistyössä asiaankuuluvien kansainvälisten instituutioiden kanssa, myös EU:n tasolla. EuroHealthNet on työskennellyt ja kasvanut juuri näillä aloilla yli kahden vuosikymmenen ajan, joten se on valmis, halukas ja kykenevä auttamaan EPW:n toimittamisessa näiden tavoitteiden saavuttamiseksi.

¹ Siegrist J, Mekel O et ai. (2020). Integroidut terveyspoliittiset suositukset: Terveyspoliittisten suositusten perustelu COVID-19-pandemian välillisten terveysvaikutusten lieventämiseksi kansanterveystoimissa. Bremen: Competence Network Public Health COVID-19, Saksa Saatavilla osoitteessa: https://www.public-healthcovid19.de/images/2020/Ergebnisse/Mitigation_englisch_2872020_FINAL.pdf