Mitä COVID-19 opettaa meille eriarvoisuudesta ja terveysjärjestelmiemme kestävyydestä

COVID-19 paljastaa tuskallisesti yhteiskuntiemme olemassa olevat ja jatkuvat terveyserot. Tällä pandemialla on pahin vaikutus puutteessa tai vaikeissa sosioekonomisissa olosuhteissa elävien ihmisten elämään. EuroHealthNet-kumppanit – terveydestä vastaavat julkiset elimet – tekevät kaikkensa suojellakseen kansalaisia ​​ja estääkseen taudinpurkauksen. Tulevina vaikeina päivinä ja kuukausina yhteistyön tarve on selvä. Terveyden suojelu on kaikkien vastuulla. Hyvä terveys alkaa yhteisöstä. Pitkällä aikavälillä meidän on pohdittava, miten terveysjärjestelmämme on rakenteeltaan, niiden kestävyys ja kyky suojella kaikkea kriisiaikoina.

”EuroHealthNet-kumppanit estävät nyt koronaviruksen leviämistä tukeakseen meitä kaikkia. Nyt meidän on yhdistettävä voimamme kaikkien sektoreiden kanssa tehdäksemme muutoksia, jotka suojelevat työvoimaamme, eniten tarvitsevia ihmisiä ja terveydenhuoltojärjestelmiemme kestävyyttä. Meidän on oltava visionäärisiä ja valmistauduttava ihmisten tuleviin tarpeisiin viruksen aiheuttamissa taloudellisissa ja sosiaalisissa muutoksissa. - Tri Mojca Gabrijelcic, EuroHealthNetin puheenjohtaja ja Slovenian kansallisen kansanterveysinstituutin vanhempi neuvonantaja.

Sosiaalinen eriarvoisuus ja COVID-19:n terveysvaikutukset

Tutkimukset ovat osoittaneet, että suurin osa kuolemantapauksista on niitä, joilla on taustalla olevia sairauksia, kuten korkea verenpaine, diabetes ja sydän- tai hengityselinsairauksia. Mitä sosiaalisesti ja taloudellisesti heikompi ihminen on, sitä todennäköisemmin hän kärsii näistä sairauksista¹. Sairaudet, jotka ovat suurelta osin estettävissä. Tämä koskee myös mielenterveyden riskejä, joita eristyneisyys, pelko ja turvattomuus pahentavat². Nyt keskitytään välittömästi taudin leviämisen hallintaan. Seuraavaksi meidän on toimittava yhteiskunnissamme esiintyvien kroonisten sairauksien korkean ja lisääntyvän määrän torjumiseksi ja hoitopalveluihin kohdistuvan paineen vähentämiseksi.

”Puolet hätänumeroihin tulee yksinäisiltä eläkeläisiltä, ​​ja puolella kuolleista oli vähintään kolme kroonista sairautta ja he olivat suurelta osin heikompaa sosiaalista taustaa. Tämän päivän kriittisin pula on tehohoidon ja tartuntatautiyksiköiden ammattilaisista. Italia ei ole vielä ylittänyt tartuntahuippua, ja meillä on enemmän kysymyksiä kuin vastauksia, mutta voimme jo ottaa opiksi." - Giovanni Gorgoni, pääjohtaja, Puglian alueellinen terveys- ja sosiaalivirasto (AReSS Puglia), Italia

Myös köyhemmissä sosioekonomisissa olosuhteissa olevat ihmiset voivat altistua tartunnalle enemmän. He eivät ehkä pysty eristäytymään turvattomien työolojen vuoksi, jotka eivät mahdollista etätyötä tai lakisääteistä sairaus- tai hoitovapaata. He asuvat myös lähempänä toisiaan ja ovat todennäköisemmin ylikansoitettuja³. Sekä lyhyellä että pitkällä aikavälillä he kokevat todennäköisemmin työttömyyttä ja taloudellista epävarmuutta ja ovat alttiimpia makrotaloudellisista muutoksista johtuville työmarkkinoiden vaihteluille.

Terveysjärjestelmät sopivat tulevaisuuteen

Kansallisten ja alueellisten kansanterveyslaitosten ja -viranomaisten EuroHealthNet-kumppanuus on jo pitkään vaatinut, että terveydenhuoltojärjestelmämme on suunnattava uudelleen ennaltaehkäisyyn ja edistämiseen.⁴ja tarjota terveydenhuollon ammattilaisille heidän tarvitsemaansa tukea ja koulutusta⁵. Tämä siirtymä sekä kroonisten sairauksien ja terveyserojen vähentäminen vähentäisivät toissijaisiin terveydenhuoltopalveluihin kohdistuvaa painetta ja antaisivat niille paremmat mahdollisuudet vastata kriiseihin.

"Tällä hetkellä meidän kaikkien on noudatettava ohjeita ja oltava tietoisia siitä, että kukaan ei ole suojattu. Kun tämä välitön kriisi on ohi, emme saa unohtaa nykyisten terveysjärjestelmien piilotettuja epätasa-arvoa ja haittoja, joita epidemiat paljastavat." - Prof. tri Hristo Hinkov, johtaja, Bulgarian kansallinen kansanterveys- ja analyysikeskus

COVID-19-oppitunnit kehottavat meitä jälleen kerran investoimaan ennaltaehkäisyyn ja terveyden edistämiseen sekä laajempaan terveysalan työvoimaan, torjumaan vältettävissä olevia terveyseroja ja lisäämään terveyslukutaitoa. Ratkaisut terveydenhuoltojärjestelmän ongelmien ratkaisemiseen ovat myös sen ulkopuolella: on olennaista, että sosiaaliturvajärjestelmät ovat vakaat ja hyvin rahoitetut. Työllisyys- ja toimeentulotukea on tarjottava lisäkustannusten sekä sairauksien ja terveydenhuollon seurausten selvittämiseksi. Näihin palveluihin sijoittaminen tarkoittaa investoimista ihmisiin, kestävyyteen, solidaarisuuteen ja viime kädessä yhteiskuntamme ja taloutemme hyvinvointiin.

Euroopan komissio on varannut 140 miljoonaa euroa tukemaan 17 tutkimushanketta taudin diagnosoimiseksi, hoitamiseksi ja rokottamiseksi.⁶ja 50 miljoonaa euroa lääketieteellisten laitteiden, kuten hengityskoneiden ja suojanaamarien, varaston luomiseen EU-maiden auttamiseksi, 37 miljardia euroa⁷ on omistettu pandemian torjumiseen, mikä tarjoaa kipeästi kaivattua vauhtia ylikuormitetuille terveydenhuoltojärjestelmille ja -palveluille sekä yrityksille. Kun kriisin ensimmäinen aalto menee ohi, tarvitsemme pitkän aikavälin kattavia strategioita ja kestäviä investointeja, jotka on kohdistettu kaikilla aloilla, mukaan lukien koulutus, asuminen, ruoka, ympäristö, talous jne. Näiden strategioiden pitäisi tehostaa terveyden edistämistä ja sairauksien ehkäisyä, tehdä terveysjärjestelmistämme kestävää ja tukea kaikkien hyvää terveyttä.

”EuroHealthNet kiittää yksittäisten jäsentensä, heidän henkilöstönsä ja sairaita hoitavien vahvuudesta ja asiantuntemuksesta. Onnittelemme WHO:n johtajuutta maailmanlaajuisesti. Kiitämme myös paikkakunnalla työskenteleviä – erikoislääkäreistä paikallisiin vapaaehtoisiin – tukemaan paikallisyhteisöjensä henkistä ja fyysistä terveyttä. Hyvä terveys ei ole vain terveysjärjestelmien, vaan kaikkien vastuulla.” - Caroline Costongs, johtaja, EuroHealthNet.

Huomautuksia

Courtney L. McNamara, Mirza Balaj, Katie H. Thomson, Terje A. Eikemo, Erling F. Solheim, Clare Bambra, Ei-tarttuvien tautien sosioekonominen jakautuminen Euroopassa: havainnot Euroopan sosiaalitutkimuksen (2014) erityismoduulista terveyden sosiaaliset tekijät, European Journal of Public Health, Volume 27, Issue suppl_1, 1. helmikuuta 2017, sivut 22–26, https://doi.org/10.1093/eurpub/ckw222

WHO, mielenterveyden sosiaaliset tekijät, 2014 https://apps.who.int/iris/bitstream/handle/10665/112828/9789241506809_eng.pdf;jsessionid=2B47C1C22D 562D0C355B71D35DDA0949?sequence=1

 Vuonna 2018 26.2% Euroopan väestöstä, jonka tulot olivat alle 60% vastaavasta mediaanista, asui ylikuormitetuissa asunnoissa. Ylikuormitusaste iän, sukupuolen ja köyhyyden mukaan - kokonaisväestö - EU-SILC -tutkimus 2018

EuroHealthNet, eurooppalainen ohjausjakso terveyden tasapuolisuuden näkökulmasta, 2019

EuroHealthNet, Mikä terveydenhuollon ammattilaisten rooli terveyserojen torjumisessa?

COVID-19: Komissio lisää tutkimusrahoitusta ja valitsee 

Corona Response -sijoitusaloite